Joulu oli just huippu!
Siina missa Suomessa joulu on sellanen valon juhla, taalla ei paljoa ihmiset koristelleet talojaan. Eivat ainakaan ulkopuolelta. Kaduille sen sijaan on pystytetty natit jouluvalaistukset, enkeleita ja tahtia ja pari joulupukkia.
Mulle tuotti kauhun hetkia joulupukkikoristeet, mita ihmiset oli laittaneet kerrostaloista roikkumaan. Yks niista naytti silta et se oli hirttaytynyt ikkunasta ja se oli ihan oikean ihmisen kokoinen. Suurin osa pukeista oli kuitenki sellasia tonttumaisia ja pienia.
Sisalla meilla on kaljuuntuva muovikuusi. Siina on kuitenkin loisteliaat koristeet, jotka peittavat muovineulasettomat kohdat.
24. paiva me kaytiin ulkona Selenen ja parin kaverin kanssa, syotiin baarissa nimelta El Paraíso neljalla egella ranskikset ja tortillaleivat. Vitsi maa tykkaan siita, et taalla saa aina juomien mukana ilmasta sapuskaa. Jaateet on mun suosikkeja, jostain syysta en tykkaa enaa coca-colasta... Ja juomat on yleensa 2 euron arvoisia.
Sitten me palattiin kotiin seittemaksi ja mentiin syomaan jouluillallinen host-tadin luokse. Ruokalistalla oli mm. rapua, jattikatkarapuja, simpukoita, pikkusimpukoita, viela pienempia simpukoita (tai no kotiloita ja se oli jonkun sortin mato siella sisalla) ja mustekalaa ja leipaa ja parsakaalia ja sen sellasta. Tuli vatsa tayteen.
Sen jalkeen mina ja siskot ja serkut alotettiin kattomaan The Notebook- elokuva (Rakkauden sivut). Jotenkin se ei ollut yhta koskettava espanjaksi dubattuna, kuin enkuksi... Dubbaus ottaa vielaki paasta, vaikka ymmarranki leffat ja sarjat ja kaikki yleensa.
Sit torstaina mentiin uudelleen tadin luokse ja syotiin suurinpiirtein samoja ruokia kuin edellisena iltana, mut talla kertaa paivalliseksi. Ja katottiin leffa loppuun ja pelattiin jotain sokon ja piilosen valilta.
Lahjat jaetaan vasta 6. paiva, joten en tiia viela mita oon saanu Suomesta lahjaksi, kun en oo avannu lahjapaketteja. Tai no karkkia ja semmosta ainaki tuli, mut niita paketoituja lahjoja en oo avannut.
Ja tanaan meen ostaan viimein korkkarit ja sukkahousut huomista varten. Mutta nyt ei ole eikaa kirjoitella enempaa. Hyvat uudet vuodet vaan kaikille! :)
keskiviikko 30. joulukuuta 2009
perjantai 18. joulukuuta 2009
joulua odotellaan..
Joulu lahestyy, ja odotan innolla, etta paasen nakemaan espanjalaisen joulun. Vaihtarivalmennuksessa ja kaikissa papereissa meille sanottiin, etta joulun aikaan vaihtareille tulee isompi koti-ikava, mut ei mulla ainakaa oo tuntunu ikava kasvaneen.. Ehka se johtuu siita, etta nyt on kaikkee kivaa meneillaan.
Viimeinen kouluviikko ohi. Saatiin tanaan numerot, tokarit saadaan vasta ensitiistaina. Mutta talta nayttaa mun todistus. Ja asteikkohan oli 0-10, 0-4 = ei paasty lapi:
Espanjan historia - 1
Filosofian historia - 1 (Urpo! Se lupas, etta paastaa mut lapi jos teen yhen ekstratyon, ja maa tein sen ja vaansin sen loppuun yolla ku siihe meni nii paljo aikaa, ja se URPO ei voi antaa mulle ees kahta pistetta.)
Kuviksen historia - 4 (taa menee kevaalla lapi jos jaksan vahan panostaa. Mutta ku siitei sinallaa oo hyotya.
Enkku - 10
Psykologia - 7 (jeah, oon ylpea tosta. Ja puolet luokasta repas jotain 3-6.. Martalla oli 8, ja se oli luokan paras numero)
Latina - 8 (seki aika hyvin, mut mulla saiki olla kaikki paprut mukana kokeessa ja se koe oli sellanen et piti selittaa pari latinan kielista sanaa espanjaksi...)
kirjallisuus - 5
Etta nain. Oon ihan tyytyvainen. Siihen nahen et mistaan ei oo suomen lukiossa hyotya ku en tartte naista aineista hyvitettyja kursseja, ja opiskelumotivaatio ei ole kaikkein korkeimmillaan.
Eilen kaytiin sitte luokan kanssa illallisessa keilailuhallin ravintolassa. Ja sitte mentii yhessa diskoihin ja oli tosi kivaa. Pikkasen mulla on kiva luokka! :) Kuvia (joita oon lupaillut jo ikuisuuden mut en oo saanu ladattua tanne, koska olen laiska ja saamaton ja jatan muistitikun aina komeroon..)
Ja tanaa aamulla kaytiin ostamassa Purille, sille latinan (ja kreikan, jota mulla ei ole) opelle joululahja ja sit kaytiin antamassa se sille (shamppanjapullo, suklaakonvehteja, ja kukkia). Ja tama siksi etta se on tosi kiva.
Mut nyt pitaa menna. Hyvat joulut kaikille, jos en ehdi joulua ennen koneelle!
Viimeinen kouluviikko ohi. Saatiin tanaan numerot, tokarit saadaan vasta ensitiistaina. Mutta talta nayttaa mun todistus. Ja asteikkohan oli 0-10, 0-4 = ei paasty lapi:
Espanjan historia - 1
Filosofian historia - 1 (Urpo! Se lupas, etta paastaa mut lapi jos teen yhen ekstratyon, ja maa tein sen ja vaansin sen loppuun yolla ku siihe meni nii paljo aikaa, ja se URPO ei voi antaa mulle ees kahta pistetta.)
Kuviksen historia - 4 (taa menee kevaalla lapi jos jaksan vahan panostaa. Mutta ku siitei sinallaa oo hyotya.
Enkku - 10
Psykologia - 7 (jeah, oon ylpea tosta. Ja puolet luokasta repas jotain 3-6.. Martalla oli 8, ja se oli luokan paras numero)
Latina - 8 (seki aika hyvin, mut mulla saiki olla kaikki paprut mukana kokeessa ja se koe oli sellanen et piti selittaa pari latinan kielista sanaa espanjaksi...)
kirjallisuus - 5
Etta nain. Oon ihan tyytyvainen. Siihen nahen et mistaan ei oo suomen lukiossa hyotya ku en tartte naista aineista hyvitettyja kursseja, ja opiskelumotivaatio ei ole kaikkein korkeimmillaan.
Eilen kaytiin sitte luokan kanssa illallisessa keilailuhallin ravintolassa. Ja sitte mentii yhessa diskoihin ja oli tosi kivaa. Pikkasen mulla on kiva luokka! :) Kuvia (joita oon lupaillut jo ikuisuuden mut en oo saanu ladattua tanne, koska olen laiska ja saamaton ja jatan muistitikun aina komeroon..)
Ja tanaa aamulla kaytiin ostamassa Purille, sille latinan (ja kreikan, jota mulla ei ole) opelle joululahja ja sit kaytiin antamassa se sille (shamppanjapullo, suklaakonvehteja, ja kukkia). Ja tama siksi etta se on tosi kiva.
Mut nyt pitaa menna. Hyvat joulut kaikille, jos en ehdi joulua ennen koneelle!
perjantai 4. joulukuuta 2009
Valiaikainformationia...
Heipahei!
Kirjoittelen taalta nyt taas pitkasta aikaa. Taalla odotellaan innolla joululomaa. Kapunkiin on laiteltu jo jouluvaloja (jotka on baitewei paljon hienommat ku Oulussa) ja 22. paiva me mennaan ilmeisesti perheen kanssa Madridiin, jossa on varmasti superhienot joulukorsitukset. Ainaki kaikki kehuu niita. Ja maa oon luvannu tarjota Pacolle kahvit Starbucksissa, jonne en oo paasy ikuisuuksiin. Koska se ei usko, etta sielta saa hyvia kahveja.
Tasta viikonlopusta tulee pidennetty viikonloppu, koska maanantaina eika tiistaina ole koulua. Huomenna leivon sitten viimein niita kauan lupaamiani korvapuusteja. Saa naha miten onnistuu ilman kaardemummaa ja raesokeria. Ei niista taia tulla ihan oikeenlaisia, mutta sinne pain sentaan.
Ja uudenvuoden aattona me lahetaan pilettaan. :) Mun pitaa ostaa natti mekko sita varten. Selenellakaan ei ole viela mekkoa, niin me mennaan yhessa sen ja Fannyn, eli Selen serkun kanssa joku paiva ettimaan niita.
Koulussa sujuilee vahan miten sujuilee. Ens viikolla on kokeita, filosofia (fail), psykologia (ei fail, sen paasen lapi) latina (sitakaan en feilaa, ku siita tulee helppo). Ja talla viikolla oli espanjan koe ja hissan koe.
Ainiin ja Corey, se toinen vaihtaripoika, jonka tapasin Madridissa muutti Talaveraan, koska se joutui vaihtaan perhetta, niin paasen aina sillon talloin puhumaan kunnolla enkkua. Mutta mutta, nyt lahden, kun pitaa kayda ostamassa omppuja ja appelsiineja.
Besitos!
Kirjoittelen taalta nyt taas pitkasta aikaa. Taalla odotellaan innolla joululomaa. Kapunkiin on laiteltu jo jouluvaloja (jotka on baitewei paljon hienommat ku Oulussa) ja 22. paiva me mennaan ilmeisesti perheen kanssa Madridiin, jossa on varmasti superhienot joulukorsitukset. Ainaki kaikki kehuu niita. Ja maa oon luvannu tarjota Pacolle kahvit Starbucksissa, jonne en oo paasy ikuisuuksiin. Koska se ei usko, etta sielta saa hyvia kahveja.
Tasta viikonlopusta tulee pidennetty viikonloppu, koska maanantaina eika tiistaina ole koulua. Huomenna leivon sitten viimein niita kauan lupaamiani korvapuusteja. Saa naha miten onnistuu ilman kaardemummaa ja raesokeria. Ei niista taia tulla ihan oikeenlaisia, mutta sinne pain sentaan.
Ja uudenvuoden aattona me lahetaan pilettaan. :) Mun pitaa ostaa natti mekko sita varten. Selenellakaan ei ole viela mekkoa, niin me mennaan yhessa sen ja Fannyn, eli Selen serkun kanssa joku paiva ettimaan niita.
Koulussa sujuilee vahan miten sujuilee. Ens viikolla on kokeita, filosofia (fail), psykologia (ei fail, sen paasen lapi) latina (sitakaan en feilaa, ku siita tulee helppo). Ja talla viikolla oli espanjan koe ja hissan koe.
Ainiin ja Corey, se toinen vaihtaripoika, jonka tapasin Madridissa muutti Talaveraan, koska se joutui vaihtaan perhetta, niin paasen aina sillon talloin puhumaan kunnolla enkkua. Mutta mutta, nyt lahden, kun pitaa kayda ostamassa omppuja ja appelsiineja.
Besitos!
torstai 19. marraskuuta 2009
Madrid
Viime viikonloppu oli jotain niin loistavaa!
Me hurisutettiin lauantaina aamulla Hannan kanssa Madridiin, jossa oli se vaihtariorientaatio. Siella me tavattiin 6 muuta vaihtaria,joista 4 tyttoja 2 poikaa Meghan, Mia, ja Corey USAsta, Darcy Canadasta,Frida Norjasta ja Adeline Belgiasta. Ja mina Suomesta ja Hanna Saksasta.
Australialainen Georgia, joka asuu myos taalla Talaverassa, mut jota en oo vielakaan tavannut (ja en varmaan tapaakaan, ku se lahtee jo parin viikon sisaan pois) ei tullut, koska sen hostaidilla oli synttarit, joihin Georgiakin halusi osallistua.
Kun koko porukka oli koossa, me kaytiin jattamassa kamppeet hotellille ja suunnistettiin sit syomaan italiaiseen ravintolaan, jossa mina soin pizzaa ja jalkkariksi aaaivan ihanan makuista brownieta ja vaniljajatskia ja suklaakastiketta (joo tosi italialaista).
Kipaistuamme ruoan jalkeen nopeasti hotellilla, jotta pari kameransa/passinsa unohtaneita henkiloita sai ne noudettua suunnistimme STS Interwayn toimistolle, ja siella saatiin uudet STS-reput ja t-paidat, joissa lukee Summer of 2007 (Urpot!), seka MAdridin kartta ja muuta paperikraasaa. Napsittiin pari kuvatusta ja huristelimme sitten bussilla keskustaan ja keskustassa kaytiin kiertoajelulla sellasella kaksikerroksisella bussilla (tietysti ylakerrassa) ja otettiin taas kuvia, joita tannekin pistan sitten kun oon toisella koneella (koska mun kuvat on silla. Taa kone ei suostunu lataamaan niita). Kuvat ei oo laadultaan ihan parhaimmasta paasta, koska kello oli jo seitteman tai kaheksan ja oli pimeaa.
Sen jalkeen mentiin jalleen syomaan, talla kertaa espanjalaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvaa, mutta nyt taytyy sanoa, etta kylla mun hostaiti kokkaa paremmin. Me vejeltiin tapaksia (mustekalarenkaita, tortillaa, sienia, leipaa, salaattia) ja jalkkariksi soin jatskia ja toffeekastiketta. KAikista on varmaan tosi kiva lueskella, mita kaikkee oon taalla poskeeni pistany mut joo iha sama. :)
Ja illallisen jalkee lampsittiin jalleen vaihteeksi bussipysakille ja linja-autoiltiin takaisin hotellille. Siina vaiheessa kaikki oli jo aikas vasyneita, mutta me keraannyttiin viela mun ja Hannan huoneeseen hopottamaan. Paitsi Frida, joka meni jo nukkumaan, ja pari urpoa. Sitten ku me mentiin nukkumaan, nii jotkut jai viela valvoilemaan ja mita lie tekemaan. Mina ja Hanna saatiin 4.5 tunteroisen younet ja aamulla oltiin koko konkkaronkka pirteina ja hehkeina. Paitsi Corey, jonka oli pitany lahtea aikasemmin, koska sen juna lahti jo joskus seittemalta.
Mutta juu, kokonaisuutena Madridissa oli huippua! Olis hauskaa menna samalla porukalla uusiksi, koska kaikki oli mukavia. Mutta niin.
Koulussa on mennyt kohtuu hyvin. Korotin mun kirjallisuuden numeron 4.25 uusintakokeessa. Espanjan kokeeseen ope ei ollut laittanut ees numeroa, joten epailisin, etta se tarkottaa FAILia. Historiasta rykaisin ison pyorean nollan, mika on aina tosi mukava yllatys, mutta ei haittaa, koska psykologiasta sain kutosen ja se meni paremmin, kuin monilla mun luokkalaisilla, jotka feilas. Ja olisin kai voinut saada paremmankin numeron, mutta jatin lukemisen aikas viime tippaan.
Mutta nyt ryhdistaydyn. Psykologia on nimittain kivaa, nii sama sita on lukia. Filosofian ope antoi mulle mahdollisuuden lapaista filosofia, jos teen tiivistelman kaikista koe kysymyksista. Filosofian kokeen sossin melko pahasti, ei siita sen enempaa. Mun mielesta se on silta opettajalta aika reilu veto, ja ajattelin yrittaa, vaikka sinansa mun lapipaasemisella ei olekaan valia.
Mjumjuu mut joo. Kuvia toivottavasti viimein seukki postaukseen. :)
Me hurisutettiin lauantaina aamulla Hannan kanssa Madridiin, jossa oli se vaihtariorientaatio. Siella me tavattiin 6 muuta vaihtaria,joista 4 tyttoja 2 poikaa Meghan, Mia, ja Corey USAsta, Darcy Canadasta,Frida Norjasta ja Adeline Belgiasta. Ja mina Suomesta ja Hanna Saksasta.
Australialainen Georgia, joka asuu myos taalla Talaverassa, mut jota en oo vielakaan tavannut (ja en varmaan tapaakaan, ku se lahtee jo parin viikon sisaan pois) ei tullut, koska sen hostaidilla oli synttarit, joihin Georgiakin halusi osallistua.
Kun koko porukka oli koossa, me kaytiin jattamassa kamppeet hotellille ja suunnistettiin sit syomaan italiaiseen ravintolaan, jossa mina soin pizzaa ja jalkkariksi aaaivan ihanan makuista brownieta ja vaniljajatskia ja suklaakastiketta (joo tosi italialaista).
Kipaistuamme ruoan jalkeen nopeasti hotellilla, jotta pari kameransa/passinsa unohtaneita henkiloita sai ne noudettua suunnistimme STS Interwayn toimistolle, ja siella saatiin uudet STS-reput ja t-paidat, joissa lukee Summer of 2007 (Urpot!), seka MAdridin kartta ja muuta paperikraasaa. Napsittiin pari kuvatusta ja huristelimme sitten bussilla keskustaan ja keskustassa kaytiin kiertoajelulla sellasella kaksikerroksisella bussilla (tietysti ylakerrassa) ja otettiin taas kuvia, joita tannekin pistan sitten kun oon toisella koneella (koska mun kuvat on silla. Taa kone ei suostunu lataamaan niita). Kuvat ei oo laadultaan ihan parhaimmasta paasta, koska kello oli jo seitteman tai kaheksan ja oli pimeaa.
Sen jalkeen mentiin jalleen syomaan, talla kertaa espanjalaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvaa, mutta nyt taytyy sanoa, etta kylla mun hostaiti kokkaa paremmin. Me vejeltiin tapaksia (mustekalarenkaita, tortillaa, sienia, leipaa, salaattia) ja jalkkariksi soin jatskia ja toffeekastiketta. KAikista on varmaan tosi kiva lueskella, mita kaikkee oon taalla poskeeni pistany mut joo iha sama. :)
Ja illallisen jalkee lampsittiin jalleen vaihteeksi bussipysakille ja linja-autoiltiin takaisin hotellille. Siina vaiheessa kaikki oli jo aikas vasyneita, mutta me keraannyttiin viela mun ja Hannan huoneeseen hopottamaan. Paitsi Frida, joka meni jo nukkumaan, ja pari urpoa. Sitten ku me mentiin nukkumaan, nii jotkut jai viela valvoilemaan ja mita lie tekemaan. Mina ja Hanna saatiin 4.5 tunteroisen younet ja aamulla oltiin koko konkkaronkka pirteina ja hehkeina. Paitsi Corey, jonka oli pitany lahtea aikasemmin, koska sen juna lahti jo joskus seittemalta.
Mutta juu, kokonaisuutena Madridissa oli huippua! Olis hauskaa menna samalla porukalla uusiksi, koska kaikki oli mukavia. Mutta niin.
Koulussa on mennyt kohtuu hyvin. Korotin mun kirjallisuuden numeron 4.25 uusintakokeessa. Espanjan kokeeseen ope ei ollut laittanut ees numeroa, joten epailisin, etta se tarkottaa FAILia. Historiasta rykaisin ison pyorean nollan, mika on aina tosi mukava yllatys, mutta ei haittaa, koska psykologiasta sain kutosen ja se meni paremmin, kuin monilla mun luokkalaisilla, jotka feilas. Ja olisin kai voinut saada paremmankin numeron, mutta jatin lukemisen aikas viime tippaan.
Mutta nyt ryhdistaydyn. Psykologia on nimittain kivaa, nii sama sita on lukia. Filosofian ope antoi mulle mahdollisuuden lapaista filosofia, jos teen tiivistelman kaikista koe kysymyksista. Filosofian kokeen sossin melko pahasti, ei siita sen enempaa. Mun mielesta se on silta opettajalta aika reilu veto, ja ajattelin yrittaa, vaikka sinansa mun lapipaasemisella ei olekaan valia.
Mjumjuu mut joo. Kuvia toivottavasti viimein seukki postaukseen. :)
maanantai 2. marraskuuta 2009
Halloween
Oi oli kiva halloween ja viikonloppu. Ma kehittelin lauantaina jauhelihakastikkeen ja pottumuusin meille ruoaksi, ja kylla kaikki sita soi, niin ei se varmaan ollut mikaan jarkyttavan pahanmakuinen keitos. Mun perhe nimittain halusi, etta tekisin joskus jotain "suomalaista" ruokaa. En oikein keksinyt mitaan kummempaa ku jauhelihakastikkeen. Se on aika sellanen perus, vaikka en tiia onkse nyt alkuperaltaan mikaa maailman suomalaisin ruoka. Ja pottumuusi piti vaantaa siksi, etta olin kertonu Rosille, et me tehdaan Suomessa erilaista pottumuusia, ku mita taalla ollaan syoty (Rosan tekema pottumuusi on sellasta ohutta..)
Ja ehka ens viikonloppuna pyoraytan korvapuusteja, kun oon niitaki mainostanut jo. Ja meille on ostettu hiivaa ihan sita varten.
Sit illalla me lahdettiin Selenen ja Mayten kanssa Andrean luokse. Oli ihan kivaa vaihtelua viettaa lauantai-ilta sisalla. Andrean vanhemmat oli lahteneet MAdridiin viikonlopuksi, eika ne tainneet olla kovin tietoisia, etta Andrea oli paattanyt jarkata pikku halloweenbileet. Meita oli yhteensa joku 12 henkea ja ilta oli ihan mukava, vaikken hirmuisesti saanukkaan juteltua espanjaksi.. Jotain pienta sentaan, sellasta small talkia, ja pizaa, karkkia ja sipsia tuli kanssa vedettya nassuun varsin kiitettava maara.
Me palattiin kotiin jo joskus kahelta. Alunperin meidan piti menna viela diskoon siina vaiheessa ja sitten nukkumaan Andrean kotiin, mutta Selenella ja Maytella oli seuraavan paivana toisessa kaupungissa futispeli, ja niitten piti herata jos seitteman maissa. Ressukat sai vaivaset kolmen tunnin younet. Mina onnekas sain jaada nuukumaan rauhassa. Ja Mayte siis tuli meille yoksi.
Aamupalaksi vetasin churron (kansalliruoka ;)). Ja sitten harjottelin espanjaa mun espanjan kirjoista Pacon kanssa. Sandra oli viela jollain sen kaverilla, jonka luona se oli yopynyt. utta oli kiva viettaa aikaa naitten vanhempien kanssa.
Tanaan maanantaina ei ollut koulua, pyhainpaivan takia. Illalla kavin kuitenkin flamencotunnilla. Me tanssittiin sevillanalaisia ja se oli mukavaa. Ja ennen sita kavin Rosan kanssa kaupungilla ja ostin uudet kengat ja ohuet sukat, jotka voin laittaa mun flamencokenkien kanssa, seka mustan t-paidan, myoskin flamencoa varten. Jouluna se mun tanssikoulu jarjestaa jonkun juhlan, ja meidan pitaa ilmeisesti esiintya siella... Jaiks!
Niin ja apua, keskiviikkona on filosofian koe ja se menee varmasti huonommin ku mikaan tahan asti.. Nooh, tassa vaiheessa ehka vahan turha kitista..
Mjuu, mut nyt meen nukkumaan. ¡Hasta luego! :)
Ja ehka ens viikonloppuna pyoraytan korvapuusteja, kun oon niitaki mainostanut jo. Ja meille on ostettu hiivaa ihan sita varten.
Sit illalla me lahdettiin Selenen ja Mayten kanssa Andrean luokse. Oli ihan kivaa vaihtelua viettaa lauantai-ilta sisalla. Andrean vanhemmat oli lahteneet MAdridiin viikonlopuksi, eika ne tainneet olla kovin tietoisia, etta Andrea oli paattanyt jarkata pikku halloweenbileet. Meita oli yhteensa joku 12 henkea ja ilta oli ihan mukava, vaikken hirmuisesti saanukkaan juteltua espanjaksi.. Jotain pienta sentaan, sellasta small talkia, ja pizaa, karkkia ja sipsia tuli kanssa vedettya nassuun varsin kiitettava maara.
Me palattiin kotiin jo joskus kahelta. Alunperin meidan piti menna viela diskoon siina vaiheessa ja sitten nukkumaan Andrean kotiin, mutta Selenella ja Maytella oli seuraavan paivana toisessa kaupungissa futispeli, ja niitten piti herata jos seitteman maissa. Ressukat sai vaivaset kolmen tunnin younet. Mina onnekas sain jaada nuukumaan rauhassa. Ja Mayte siis tuli meille yoksi.
Aamupalaksi vetasin churron (kansalliruoka ;)). Ja sitten harjottelin espanjaa mun espanjan kirjoista Pacon kanssa. Sandra oli viela jollain sen kaverilla, jonka luona se oli yopynyt. utta oli kiva viettaa aikaa naitten vanhempien kanssa.
Tanaan maanantaina ei ollut koulua, pyhainpaivan takia. Illalla kavin kuitenkin flamencotunnilla. Me tanssittiin sevillanalaisia ja se oli mukavaa. Ja ennen sita kavin Rosan kanssa kaupungilla ja ostin uudet kengat ja ohuet sukat, jotka voin laittaa mun flamencokenkien kanssa, seka mustan t-paidan, myoskin flamencoa varten. Jouluna se mun tanssikoulu jarjestaa jonkun juhlan, ja meidan pitaa ilmeisesti esiintya siella... Jaiks!
Niin ja apua, keskiviikkona on filosofian koe ja se menee varmasti huonommin ku mikaan tahan asti.. Nooh, tassa vaiheessa ehka vahan turha kitista..
Mjuu, mut nyt meen nukkumaan. ¡Hasta luego! :)
torstai 29. lokakuuta 2009
updates
Tuntuu, etta kaikki mun (vahaiset) lukijat on kaikonneet jonnekkin kuuseen, ku kommenttilootat nayttaa jaavan tyhjiksi. No jaa.. Hopottelen sitten itsekseni ja itselleni vain.
Oon huomannut oppivani koko ajan uusia sanoja ja sanontoja ja piirteita tasta kielesta. Ja uusia tapoja ja kaikkea. Ja olen tutustunut uusiin ihmisiin. Ja koko ajan tykkaan tasta mun perheestani enemman. :)
Nyt pitaa sitten mainostaa kaikille, etta ylsin silla mun kirjallisuuden kokeen vastauksellani kolmoseen. Oij! Musta se oli oikeastaan melko hyva suoritus siihen nahden, etta vastasin vaan yhteen kysymykseen. Kirjoitusvirheita ei ollut kuin muutama (tai sitten opettajaa oli vain laiskottanut paljon) JA mun pistemaara oli suurempi kuin joillakin muilla siina luokassa. Nyt ottakaa huomioon se, etta ne muut puhuvat espanjaa aidinkielenaan ja mina en.
Lisaksi hehkuttelen mun kuviksen historian kokeen arvosanaa. VITONEN!!! Paasin lapi! Wuhuu, aplodeja mulle. :D Olen ylpea. On oikeesti hankalaa eka kirjottaa muistiinpanoja tunneilla. Silloin ei voi kesittya ajattelemaan, mita kaikki se irjoitus tarkoittaa, kun pitaa keskittya kirjottamaan mahollisimman nopiaa, etta saa kaiken ylos, ita se opettaja nayttaa power pointilta. Kotona pitaa sitten tehda varsinainen kaannostyo. Sitten pitaa ymmartaa kaikki se mita on kaantanyt. Ja sitten pitaa opetella niita aisioita. Ja lopulta kerrata, etta kokeessakin osaisi jotain..
Sitten talla viikolla oli enkun koe ja sen lapaisin liehuvin lipuin ja ope vapautti mut tulevista enkun kokeista ja tunneille mun ei kuulemma tarvi osallistua vaan voin kayttaa ajan joittenkin muiden aineiden opiskeluun. Ja saan automaattisesti kympin. Nice. :)
Viime perjantaina tapasin toisen tassa kaupungissa asuvan vaihtarin, Hannan, joka on saksasta. Se puhuu sika vahan espanjaa. Silla on myos paljon tiukempi perhe ku mulla. Ne pakottaa sen lukemaan kauheesti koulua varten, mika musta on turhaa, kun ei senkaan numerot vaikuta Saksassa. Lisaksi se ei saa menna yksin ulos enaa kahdeksan jalkeen ja sen vuoksi sen sisko oli kanssa mukana sillon Perjantaina. Ei se mua haitannu, sen sisko oli mukava ja se puhu hyvin enkkua. Taalla ei juuri kukaan puhu hyvaa enkkua. Lahes kaikki feilas sen enkun kokeen mun luokasta.
Se Hanna oli ihan mukava. Se tosin vaikutti paljon masentuneemmalta kuin mina, ja epailen etta sen kielitaidottomuus vaikuttaa asiaan. Mullakin on vaikeuksia esim. seurata tunnilla ja lapaista kokeita ja osallistua keskuteluihin kun taalla kaikki puhuu niin nopiaa, niin sille se on varmaan mahdotonta. Ja sen perhe tahtoo, etta se lapaisee kaikki kokeet. Hyih, eihan sille jaa aikaa tehda yhtaan mitaan muuta jos se vaan lukee kokeisiin koko ajan...
No juu. Niin ja 14.10 me lahdetaan Madridiin. Mina ja Hanna ja australialainen Gergia, johon en oo saanu yhteytta mennaan bussilla vissiinki sinne. JA siella meilla on joku STS:n vaihtarimiitinki ja me yovytaan hotellissa. Vahan tulee siistia! En jaksa odottaa.
Mitas muuta. Niin, taa talaveralainen aksentti on melko selkea, mut naa sanoo paljon asiopita mihin en ollu tormanny aikasemmin, tai mita en oo ite ainaskaan kayttany aikasemmin.
Esim ku sanotaan vaikkapa, et ¿estas cansado?, nii siita tulee ¿ehtah cansao?.
Ja ku taa nuoriso puhuu nii ne kayttaa paljon sellasia sanoja ku tía ja tronca. Tíahan on kirjaimellisesti tati, mutta niin... Taalla kulee paljon esim. ¿qué dices, tía? Tai tronca, mutta tronca on ehka vahan negatiivisempi ilmaisu...
Naa myos asettaa monesti artikkelin etunimen eteen. Esim. me ha dicho la Sandra... Vaikka se on kieliopillisesti vaarin. Jaa kaikenlaista.. Niin ja j:n ja g:n naa rakasee ulos niiku rakapallon. Maa en vaa osaa sanoa sita kunnolla. Mulla tulee aina pehmee hoo-aanne. Niinku enkun house-sanassa. Ejercito. General. Kaikki sanoo, etta andalusiassa ne puhuu silleen. Ehka pitaski muuttaa sinne, hehheh. :D
Ui ja lauantaina on Andrean luona halloween juhlat. Tai no se on vissiin enemminkin sellanen kaverikeraantyminen. Me mennaan sen luokse mina, Sele, Mayte, Aroa, Elena, Ainoa ja Andrea, ja en tiia tuleeko viela muitaki. Ja syyan pizzaa ja katotaan joku kauhuleffa. En tykkaa kauhuleffoista, ku ne on pelottavia, mut pitanee uhrautua halloweenin kunniaksi.. -_-. Viime lauantaina me fiestattiin kanssa ja oli kivaa. Em. henkilot ovat koulusta, kaikki paitsi Mayte, joka on Selenen futisjoukkueesta.
Niin ja kiitos kaunis familia, siita salmiakkipaketista, jonka lahetitte mulle. Suklaat on syoty (tosin mun host-perhe vetas suurimman osan) ja salmiakit melkein, mutta ajattelin, et vien niita panttereita kouluun, niin saa luokka maistaa. Ja kirjan oon lukenu, se oli hyva. (The Host, suosittelen kaikille) Mutta semmoisia.
Bss y abrazos, cariños,
os quiero muxo.
Oon huomannut oppivani koko ajan uusia sanoja ja sanontoja ja piirteita tasta kielesta. Ja uusia tapoja ja kaikkea. Ja olen tutustunut uusiin ihmisiin. Ja koko ajan tykkaan tasta mun perheestani enemman. :)
Nyt pitaa sitten mainostaa kaikille, etta ylsin silla mun kirjallisuuden kokeen vastauksellani kolmoseen. Oij! Musta se oli oikeastaan melko hyva suoritus siihen nahden, etta vastasin vaan yhteen kysymykseen. Kirjoitusvirheita ei ollut kuin muutama (tai sitten opettajaa oli vain laiskottanut paljon) JA mun pistemaara oli suurempi kuin joillakin muilla siina luokassa. Nyt ottakaa huomioon se, etta ne muut puhuvat espanjaa aidinkielenaan ja mina en.
Lisaksi hehkuttelen mun kuviksen historian kokeen arvosanaa. VITONEN!!! Paasin lapi! Wuhuu, aplodeja mulle. :D Olen ylpea. On oikeesti hankalaa eka kirjottaa muistiinpanoja tunneilla. Silloin ei voi kesittya ajattelemaan, mita kaikki se irjoitus tarkoittaa, kun pitaa keskittya kirjottamaan mahollisimman nopiaa, etta saa kaiken ylos, ita se opettaja nayttaa power pointilta. Kotona pitaa sitten tehda varsinainen kaannostyo. Sitten pitaa ymmartaa kaikki se mita on kaantanyt. Ja sitten pitaa opetella niita aisioita. Ja lopulta kerrata, etta kokeessakin osaisi jotain..
Sitten talla viikolla oli enkun koe ja sen lapaisin liehuvin lipuin ja ope vapautti mut tulevista enkun kokeista ja tunneille mun ei kuulemma tarvi osallistua vaan voin kayttaa ajan joittenkin muiden aineiden opiskeluun. Ja saan automaattisesti kympin. Nice. :)
Viime perjantaina tapasin toisen tassa kaupungissa asuvan vaihtarin, Hannan, joka on saksasta. Se puhuu sika vahan espanjaa. Silla on myos paljon tiukempi perhe ku mulla. Ne pakottaa sen lukemaan kauheesti koulua varten, mika musta on turhaa, kun ei senkaan numerot vaikuta Saksassa. Lisaksi se ei saa menna yksin ulos enaa kahdeksan jalkeen ja sen vuoksi sen sisko oli kanssa mukana sillon Perjantaina. Ei se mua haitannu, sen sisko oli mukava ja se puhu hyvin enkkua. Taalla ei juuri kukaan puhu hyvaa enkkua. Lahes kaikki feilas sen enkun kokeen mun luokasta.
Se Hanna oli ihan mukava. Se tosin vaikutti paljon masentuneemmalta kuin mina, ja epailen etta sen kielitaidottomuus vaikuttaa asiaan. Mullakin on vaikeuksia esim. seurata tunnilla ja lapaista kokeita ja osallistua keskuteluihin kun taalla kaikki puhuu niin nopiaa, niin sille se on varmaan mahdotonta. Ja sen perhe tahtoo, etta se lapaisee kaikki kokeet. Hyih, eihan sille jaa aikaa tehda yhtaan mitaan muuta jos se vaan lukee kokeisiin koko ajan...
No juu. Niin ja 14.10 me lahdetaan Madridiin. Mina ja Hanna ja australialainen Gergia, johon en oo saanu yhteytta mennaan bussilla vissiinki sinne. JA siella meilla on joku STS:n vaihtarimiitinki ja me yovytaan hotellissa. Vahan tulee siistia! En jaksa odottaa.
Mitas muuta. Niin, taa talaveralainen aksentti on melko selkea, mut naa sanoo paljon asiopita mihin en ollu tormanny aikasemmin, tai mita en oo ite ainaskaan kayttany aikasemmin.
Esim ku sanotaan vaikkapa, et ¿estas cansado?, nii siita tulee ¿ehtah cansao?.
Ja ku taa nuoriso puhuu nii ne kayttaa paljon sellasia sanoja ku tía ja tronca. Tíahan on kirjaimellisesti tati, mutta niin... Taalla kulee paljon esim. ¿qué dices, tía? Tai tronca, mutta tronca on ehka vahan negatiivisempi ilmaisu...
Naa myos asettaa monesti artikkelin etunimen eteen. Esim. me ha dicho la Sandra... Vaikka se on kieliopillisesti vaarin. Jaa kaikenlaista.. Niin ja j:n ja g:n naa rakasee ulos niiku rakapallon. Maa en vaa osaa sanoa sita kunnolla. Mulla tulee aina pehmee hoo-aanne. Niinku enkun house-sanassa. Ejercito. General. Kaikki sanoo, etta andalusiassa ne puhuu silleen. Ehka pitaski muuttaa sinne, hehheh. :D
Ui ja lauantaina on Andrean luona halloween juhlat. Tai no se on vissiin enemminkin sellanen kaverikeraantyminen. Me mennaan sen luokse mina, Sele, Mayte, Aroa, Elena, Ainoa ja Andrea, ja en tiia tuleeko viela muitaki. Ja syyan pizzaa ja katotaan joku kauhuleffa. En tykkaa kauhuleffoista, ku ne on pelottavia, mut pitanee uhrautua halloweenin kunniaksi.. -_-. Viime lauantaina me fiestattiin kanssa ja oli kivaa. Em. henkilot ovat koulusta, kaikki paitsi Mayte, joka on Selenen futisjoukkueesta.
Niin ja kiitos kaunis familia, siita salmiakkipaketista, jonka lahetitte mulle. Suklaat on syoty (tosin mun host-perhe vetas suurimman osan) ja salmiakit melkein, mutta ajattelin, et vien niita panttereita kouluun, niin saa luokka maistaa. Ja kirjan oon lukenu, se oli hyva. (The Host, suosittelen kaikille) Mutta semmoisia.
Bss y abrazos, cariños,
os quiero muxo.
maanantai 19. lokakuuta 2009
6vka
Voi kun aika on kulunut nopiasti. Kuutisen viikkoa olen kohta oleskellut taalla Espanjan auringossa. Kylla vain, aurinko paistaa edelleen, tosin lampoasteet on vajonneet huolestuttaviin lukemiin. Esimerkiksi nyt ulkona on vaivaiset 21 astetta, vaikka kello on vasta 18.30.. No jaa, ompahan ainakin lampoisempaa ku Suomessa. Hehheh.
Edelliset pari viikkoa on kuluneet supernopiaa. Valilla olen viettanyt muutaman angstipaivan, mutta suurimmaksi osaksi taalla on ollut kivaa. Oon saanu kiskastua paiva paivalta... no ainakin valilla.. yha useamman sanan sanaisesta arkustani, mika lienee hieno saavutus.
Olen myos hionut suhteitani muihin luokkalaisiini, ja olen edelleen sita mielta, etta mulla kavi tuuri sen luokan suhteen. Samoten perheen suhteen. Juttelin tassa eras paiva host-aitini kanssa perheen valinnasta, ja se kertoi, etta ei naita oltu mitaan haastateltu. Pakolliset tiedot aluevalvoja (raksupoksu Clarisa, joka ei hoida mitaan asioita) oli kirjottanu ylos autossa ja siina se, mulle oli perhe valittu. Tsadaam. Go Clarisa. Etta nain taalla, vaikka Suomessa STS kivenkovaan vaitti, etta kaikki perheet ja perheenjasenet haastatellaan huolellisesti ja heidan kodeissaan kaydaan vierailemassa. Tietysti STS:han ei ole se vastaanottava jarjesto taalla, vaan Interway..
Maanantaina ei ollut koulua koska oli Fiesta Nacional. Me kaytiin sillon naitten tadin luona, ja mina ja Rosa poimittiin viinirypaleita ampiaisia kuhisevista pensaista. Se oli niiku joku extremelaji. Kumma kylla selvittiin hengissa ja ilman haavereita. Ja saalis oli kaks pussillista rypaleita. Njams.
Tykkaan paljon viinirypaleista. Puhuttiin tassa yks paiva siita, etta ku taalla on uutena vuotena tapana syya yks rypale sekunnin valein 12. sekunnin ajan uuden vuoden aattona, niin Sele sano etta kahdentoista rypaleen sijasta mina vetasen 24... :D Heh..
Flamenco tunnit aloitin sillon pari viikkoa sitten. Siella on kivaa, vaikka en saakkaan sormia ja kasia liikkumaan samalla tavalla kuin opettajalla. Mutta harjoituksen kanssa... Tuun tarttemaan paljon harjoitusta....
No joo. Viime keskiviikkona kavin luokkaretkella ja se oli huippua. Me kiivettiin Gredoksen vuorelle ja mina ja yks Marta oltiin ainoat tytot, jotka kipus vuoren ylos ja laskeutu alas laguuniin. Se oli semmonen `pieni vuoristolampi, aivan tosi natti. Mun pitaa yrittaa saada kuvia ladattua tanne, mutta viimeksi ku yritin tallentaa kuvia kamerasta koneelle, nii ei onnistunu, en tiia miksi. Mutta maisemat oli aivan upeat. Ja oli kiva tutustua retkella muihinkin mun luokkalaisiin, kuin vain siskoseleneen ja sen kaveriin.
Viikonloppuna kaytiin shoppailemassa. Sitten mentiin grillailemaan host-isan synnyinkylaan sen serkun ja serkun vaimon ja isotadin kanssa. Niilla on oma viinipanimokellari siella. Ne valmistaa itse viineja.
Nja illalla mina ja sele mentiin sitten ulos viettamaan iltaa sen kavereitten kanssa. Oli kylmaa ja ei niin kauheen kivaa, mut joo.. Kaikilla oli tunnelma hieman matalalla, koska oli nii kylma.
Perjantaina mulla oli kirjallisuuden koe. Olin harjoitellut siihen kovasti ja kaantanyt kaikki kappaleet, mutta tunneilla varmaan 90% meni ohi.. Kolmesta kysymyksesta vastasin ensimmaiseen, eli ei tainnut koe menna kovin mallikkaasti. Myos ensimmaisen kuviksen historian kokeen feilasin melko muhevasti. Arvosana-asteikolla 0-10, meika repsain huiman kakkosen. Tama viikko alkoi sitten toisella kuviksen historian kokeella. Toivon sen menneen hieman paremmin kuin se ensimmainen kuviksen koe, silla tahan luin. :)
Mutta sellaisia kuulumisia talla eraa. Kommentteilkaa mulle ja kertoilkaa millasista asioista haluatte kuulla enempi (jos haluatte).
Besoja mun cariñoille sinne Suomeen!
Edelliset pari viikkoa on kuluneet supernopiaa. Valilla olen viettanyt muutaman angstipaivan, mutta suurimmaksi osaksi taalla on ollut kivaa. Oon saanu kiskastua paiva paivalta... no ainakin valilla.. yha useamman sanan sanaisesta arkustani, mika lienee hieno saavutus.
Olen myos hionut suhteitani muihin luokkalaisiini, ja olen edelleen sita mielta, etta mulla kavi tuuri sen luokan suhteen. Samoten perheen suhteen. Juttelin tassa eras paiva host-aitini kanssa perheen valinnasta, ja se kertoi, etta ei naita oltu mitaan haastateltu. Pakolliset tiedot aluevalvoja (raksupoksu Clarisa, joka ei hoida mitaan asioita) oli kirjottanu ylos autossa ja siina se, mulle oli perhe valittu. Tsadaam. Go Clarisa. Etta nain taalla, vaikka Suomessa STS kivenkovaan vaitti, etta kaikki perheet ja perheenjasenet haastatellaan huolellisesti ja heidan kodeissaan kaydaan vierailemassa. Tietysti STS:han ei ole se vastaanottava jarjesto taalla, vaan Interway..
Maanantaina ei ollut koulua koska oli Fiesta Nacional. Me kaytiin sillon naitten tadin luona, ja mina ja Rosa poimittiin viinirypaleita ampiaisia kuhisevista pensaista. Se oli niiku joku extremelaji. Kumma kylla selvittiin hengissa ja ilman haavereita. Ja saalis oli kaks pussillista rypaleita. Njams.
Tykkaan paljon viinirypaleista. Puhuttiin tassa yks paiva siita, etta ku taalla on uutena vuotena tapana syya yks rypale sekunnin valein 12. sekunnin ajan uuden vuoden aattona, niin Sele sano etta kahdentoista rypaleen sijasta mina vetasen 24... :D Heh..
Flamenco tunnit aloitin sillon pari viikkoa sitten. Siella on kivaa, vaikka en saakkaan sormia ja kasia liikkumaan samalla tavalla kuin opettajalla. Mutta harjoituksen kanssa... Tuun tarttemaan paljon harjoitusta....
No joo. Viime keskiviikkona kavin luokkaretkella ja se oli huippua. Me kiivettiin Gredoksen vuorelle ja mina ja yks Marta oltiin ainoat tytot, jotka kipus vuoren ylos ja laskeutu alas laguuniin. Se oli semmonen `pieni vuoristolampi, aivan tosi natti. Mun pitaa yrittaa saada kuvia ladattua tanne, mutta viimeksi ku yritin tallentaa kuvia kamerasta koneelle, nii ei onnistunu, en tiia miksi. Mutta maisemat oli aivan upeat. Ja oli kiva tutustua retkella muihinkin mun luokkalaisiin, kuin vain siskoseleneen ja sen kaveriin.
Viikonloppuna kaytiin shoppailemassa. Sitten mentiin grillailemaan host-isan synnyinkylaan sen serkun ja serkun vaimon ja isotadin kanssa. Niilla on oma viinipanimokellari siella. Ne valmistaa itse viineja.
Nja illalla mina ja sele mentiin sitten ulos viettamaan iltaa sen kavereitten kanssa. Oli kylmaa ja ei niin kauheen kivaa, mut joo.. Kaikilla oli tunnelma hieman matalalla, koska oli nii kylma.
Perjantaina mulla oli kirjallisuuden koe. Olin harjoitellut siihen kovasti ja kaantanyt kaikki kappaleet, mutta tunneilla varmaan 90% meni ohi.. Kolmesta kysymyksesta vastasin ensimmaiseen, eli ei tainnut koe menna kovin mallikkaasti. Myos ensimmaisen kuviksen historian kokeen feilasin melko muhevasti. Arvosana-asteikolla 0-10, meika repsain huiman kakkosen. Tama viikko alkoi sitten toisella kuviksen historian kokeella. Toivon sen menneen hieman paremmin kuin se ensimmainen kuviksen koe, silla tahan luin. :)
Mutta sellaisia kuulumisia talla eraa. Kommentteilkaa mulle ja kertoilkaa millasista asioista haluatte kuulla enempi (jos haluatte).
Besoja mun cariñoille sinne Suomeen!
tiistai 6. lokakuuta 2009
Nelja viikkoa
Nyt on tasan nelja viikkoa taynna. Tai no suurin piirtein, silla saavuin about nelja viikkoa sitten yolla, ja nyt on kello vasta jotai kaheksan.. Enivei.
Taalla pyyhkii hyvin, asiat sujuvat rauhalliseen tahtiin omalla painollaan. Kammin aikas pahasti kuvataiteen historian kokeen, joka oli tanaan, kun unohin sen (joojoo, vaikka Selene mua siita muistuttikin eilen) ja tanaan yritin sita sitten epatoivoisesti sanakirjani avulla vaantaa, mutta tulos oli suunnattoman suuri FEILINKI...
Huomaan kuitenkin ymmartavani tunneilla jo hieman (tosin vain hieman) enemman. Mutta harmillisen usein havaitsen karsivani lievista keskittymisvaikeuksista. On niin helppoa vaan vajota omiin ajatuksiin, kun ei ymmarra ihan opettajan puhetta. Ja piirrella kauniita kukkasia vihkoon.
Mutta uskoisin, etta nyt, kun mulla on viimein jopa koulukirjojakin (tosin vain filosofiasta ja literaturesta)kykenen ehka seurailemaan enemmankin tunneilla. Pitaa vaan tehdaa rankkaa kaannostyota. Ja googlettaa pari asiaa suomeksi tai enkuksi. Ja ruveta kuuntelemaan enempi.
Mutta uskoisin, etta siihen nahden, etta olen kuukauden ollut maassa minulla sujuu kielen kanssa oikein mallikkaasti. Perheen puheet ymmarran yleensa kokonaan ja sen turbovauhdilla puhuvan filosofian openki puheesta kassasin tanaan perati pari lausetta. Oi, olen ylpea.
Perjantaina me mennaan luokan kanssa kanssa espanjantuntia varten kaymaan teatterissa. Ooo. Missataan siis kolme viimista tuntia. Sitten maanantaina ei ole koulua koska, on Fiesta Nacional. Ja Keskiviikkona me mennaan retkelle jonnekki maaseudulle. Ja sinne pitaa nyt sit muistaa ottaa kamera mukaan, jotta voin tannekki pistaa ehka jotaki kuvatuksia jossai vaiheessa.
Terveisia lahetan taas sinne kaikille oikein kovasti :)
Adiosss.
Taalla pyyhkii hyvin, asiat sujuvat rauhalliseen tahtiin omalla painollaan. Kammin aikas pahasti kuvataiteen historian kokeen, joka oli tanaan, kun unohin sen (joojoo, vaikka Selene mua siita muistuttikin eilen) ja tanaan yritin sita sitten epatoivoisesti sanakirjani avulla vaantaa, mutta tulos oli suunnattoman suuri FEILINKI...
Huomaan kuitenkin ymmartavani tunneilla jo hieman (tosin vain hieman) enemman. Mutta harmillisen usein havaitsen karsivani lievista keskittymisvaikeuksista. On niin helppoa vaan vajota omiin ajatuksiin, kun ei ymmarra ihan opettajan puhetta. Ja piirrella kauniita kukkasia vihkoon.
Mutta uskoisin, etta nyt, kun mulla on viimein jopa koulukirjojakin (tosin vain filosofiasta ja literaturesta)kykenen ehka seurailemaan enemmankin tunneilla. Pitaa vaan tehdaa rankkaa kaannostyota. Ja googlettaa pari asiaa suomeksi tai enkuksi. Ja ruveta kuuntelemaan enempi.
Mutta uskoisin, etta siihen nahden, etta olen kuukauden ollut maassa minulla sujuu kielen kanssa oikein mallikkaasti. Perheen puheet ymmarran yleensa kokonaan ja sen turbovauhdilla puhuvan filosofian openki puheesta kassasin tanaan perati pari lausetta. Oi, olen ylpea.
Perjantaina me mennaan luokan kanssa kanssa espanjantuntia varten kaymaan teatterissa. Ooo. Missataan siis kolme viimista tuntia. Sitten maanantaina ei ole koulua koska, on Fiesta Nacional. Ja Keskiviikkona me mennaan retkelle jonnekki maaseudulle. Ja sinne pitaa nyt sit muistaa ottaa kamera mukaan, jotta voin tannekki pistaa ehka jotaki kuvatuksia jossai vaiheessa.
Terveisia lahetan taas sinne kaikille oikein kovasti :)
Adiosss.
maanantai 28. syyskuuta 2009
Koulusta ja muustakin
Vihdoin viimein kirjoittelen tannekin. :)
Taalla Espanjassa aurinko paistaa vielakin ja lampoa riittaa. Huomenissa tulee ensimmaiset kolme viikkoa tayteen.
Kerronpa ensin niista Ferioista ja ekasta koulupaivasta, niin etta kirjoitus sujuu joten kuten kronologisessa jarjestyksessa.
Silloin perjantaina viikko sitten alkoi tosiaan koulu. Mun koulun aloituksen kanssa oli jotai sotkuiulua, mutta perjantaina joka tapauksessa sitten aloitin. Luokkani osoittaitui kivaksi. Eniten olen kuitenki henkaillut Selenen ja sen kavereitten kanssa, joista suurin osa (kaikki paitsi yksi) on muissa luokissa.
Ekana paivana en kassannyt koulussa oikeestaan yhtaan mitaan. Eipa silla, etta ekana paivana olisi paljon mitaa opetettukkaan. Varsinainen koulu alkoi vasta maanantaina.
Koulun jalkeen tsillailtiin kotosalla ilta (yo) kahteentoista, jolloin sitten lahdettiin Selen kanssa Ferioihin. Feriat koostui tivolilaitteista ja ruokakojuista ja keikenlaisesta ohjelmasta, joista mina en kuitenkaan paassyt nauttimaan, silla me vietimme ajan Ferioiden Plaza de Juventudissa. Plza de Juventud (nuoruuden aukio) oli sellainen suuri alue, joka oli pyhitetty taysin fiestaamiselle.
Aukiota reunusti kojut, joissa musiikki jumputtu korviahuumaavalla korkeudella. Kojuissa myytiin juotavaa ja porukka tanssi ja biletti siella.
Valiettavasti mina en ollut siina vaiheessa oikein juhlatuulella. Ihmisia oli valtavan paljon, muusikki liian kovalla, mua vasytti ja arsytti kun kaikki vaan toni mua ja ilta oli viilea. Jotenkin selvisin hereilla ja hengissa ja kotiin me palattiin joskus kolmen neljan maissa.
Sitten nukuttiin pitkaan (paitsi mina, joka onnistuin taas heraamaan jo ennen kahtatoista. Ja iltapaivalla neljan jalkeen lahettiin uudelleen bilettamaan, ja sillon oli jo kivempaa, koska paikalle saapui myos tyyppeja joihin olin tutustunut jo aikaisemmin Calerassa. Ja oli lammin, aurinko paistoi ja ei vasyttanyt (lyhyista unista huolimatta. Sitten me palattiin Selen kanssa kotiin illalla kymmenen jalkeen syomaan(kanafajitoja) ja valmistautumaan yobiletysta varten. Mutta siina vaiheessa mua rupesi vasyttamaan (vaihteeksi, hyva mina!) enka viittinyt enaa lahtea ferioihin. Sele sen sijaan lahti (miten se jaksoi?) Mutta se valitti seuraavana paivana ,etta oli ollut tylsaa, ja etta sita oli vasyttanyt.
Ja sunnuntaina mentiin taas iltapaivalla ja palattiin joskus ennen kahtatoista. Seuraavan paivan vietimme hehkeina ja pirteina koulussa.
Ja taas koulun jalkeen. Kauhee bileputki oikeesti, ja varsinkin mulle, joka en ole tottunut pilettamaan juuri ollenkaan... No joo taas oli ihan kivaa, mut me palattiin jo yheksan jalkeen.
JA tiistaina oltiin hieman virkeampia sitten skolessa. Tiistaina kavin sitten lenkilla (ooooj!!) sen jalkeen, kun olin katsonut Mamma Mian alkuperaisena versiona. Oikeesti, mua arsyttaa, ku kaikki ohjelmat taalla on dubattuja. Vaikka lahin vasta joskus puoli seittemalta, ulkona oli sairaan lammin ja aurinko porotti viela aika railakkaasti. Mutta juoksin siita huolimatta sen tunti + vartin. Tosin kylla ma kavelinkin vahasen... Kunto rupsahtanut..
Ja lauantaina oltiin Madridissa tyttojen serkun Lucian ristiaisissa. Ne oli katoliset ristiaset, mutta eipa ne kauheesti mielestani eronneet luterilaisesta vastaavasta toimeenpiteesta. Ja sen jalkeen koko juhlavaki siirtyi syomaan ravintolaan, josta oli varattu meille vaikka kuinka monta poytaa. Ja me syotiin kauan ja paljon ja hyvasti. Espanjalainen ruoka <3.
Mutta joo, siinapa taitaa olla suurimmat saavutukseni taalta Espanjasta talla eraa. Kiitos ja kuulemiin ja toivon, etta te kaikki siella Suomessa (ja muuallakin) voitte hyvin. :)
Taalla Espanjassa aurinko paistaa vielakin ja lampoa riittaa. Huomenissa tulee ensimmaiset kolme viikkoa tayteen.
Kerronpa ensin niista Ferioista ja ekasta koulupaivasta, niin etta kirjoitus sujuu joten kuten kronologisessa jarjestyksessa.
Silloin perjantaina viikko sitten alkoi tosiaan koulu. Mun koulun aloituksen kanssa oli jotai sotkuiulua, mutta perjantaina joka tapauksessa sitten aloitin. Luokkani osoittaitui kivaksi. Eniten olen kuitenki henkaillut Selenen ja sen kavereitten kanssa, joista suurin osa (kaikki paitsi yksi) on muissa luokissa.
Ekana paivana en kassannyt koulussa oikeestaan yhtaan mitaan. Eipa silla, etta ekana paivana olisi paljon mitaa opetettukkaan. Varsinainen koulu alkoi vasta maanantaina.
Koulun jalkeen tsillailtiin kotosalla ilta (yo) kahteentoista, jolloin sitten lahdettiin Selen kanssa Ferioihin. Feriat koostui tivolilaitteista ja ruokakojuista ja keikenlaisesta ohjelmasta, joista mina en kuitenkaan paassyt nauttimaan, silla me vietimme ajan Ferioiden Plaza de Juventudissa. Plza de Juventud (nuoruuden aukio) oli sellainen suuri alue, joka oli pyhitetty taysin fiestaamiselle.
Aukiota reunusti kojut, joissa musiikki jumputtu korviahuumaavalla korkeudella. Kojuissa myytiin juotavaa ja porukka tanssi ja biletti siella.
Valiettavasti mina en ollut siina vaiheessa oikein juhlatuulella. Ihmisia oli valtavan paljon, muusikki liian kovalla, mua vasytti ja arsytti kun kaikki vaan toni mua ja ilta oli viilea. Jotenkin selvisin hereilla ja hengissa ja kotiin me palattiin joskus kolmen neljan maissa.
Sitten nukuttiin pitkaan (paitsi mina, joka onnistuin taas heraamaan jo ennen kahtatoista. Ja iltapaivalla neljan jalkeen lahettiin uudelleen bilettamaan, ja sillon oli jo kivempaa, koska paikalle saapui myos tyyppeja joihin olin tutustunut jo aikaisemmin Calerassa. Ja oli lammin, aurinko paistoi ja ei vasyttanyt (lyhyista unista huolimatta. Sitten me palattiin Selen kanssa kotiin illalla kymmenen jalkeen syomaan(kanafajitoja) ja valmistautumaan yobiletysta varten. Mutta siina vaiheessa mua rupesi vasyttamaan (vaihteeksi, hyva mina!) enka viittinyt enaa lahtea ferioihin. Sele sen sijaan lahti (miten se jaksoi?) Mutta se valitti seuraavana paivana ,etta oli ollut tylsaa, ja etta sita oli vasyttanyt.
Ja sunnuntaina mentiin taas iltapaivalla ja palattiin joskus ennen kahtatoista. Seuraavan paivan vietimme hehkeina ja pirteina koulussa.
Ja taas koulun jalkeen. Kauhee bileputki oikeesti, ja varsinkin mulle, joka en ole tottunut pilettamaan juuri ollenkaan... No joo taas oli ihan kivaa, mut me palattiin jo yheksan jalkeen.
JA tiistaina oltiin hieman virkeampia sitten skolessa. Tiistaina kavin sitten lenkilla (ooooj!!) sen jalkeen, kun olin katsonut Mamma Mian alkuperaisena versiona. Oikeesti, mua arsyttaa, ku kaikki ohjelmat taalla on dubattuja. Vaikka lahin vasta joskus puoli seittemalta, ulkona oli sairaan lammin ja aurinko porotti viela aika railakkaasti. Mutta juoksin siita huolimatta sen tunti + vartin. Tosin kylla ma kavelinkin vahasen... Kunto rupsahtanut..
Ja lauantaina oltiin Madridissa tyttojen serkun Lucian ristiaisissa. Ne oli katoliset ristiaset, mutta eipa ne kauheesti mielestani eronneet luterilaisesta vastaavasta toimeenpiteesta. Ja sen jalkeen koko juhlavaki siirtyi syomaan ravintolaan, josta oli varattu meille vaikka kuinka monta poytaa. Ja me syotiin kauan ja paljon ja hyvasti. Espanjalainen ruoka <3.
Mutta joo, siinapa taitaa olla suurimmat saavutukseni taalta Espanjasta talla eraa. Kiitos ja kuulemiin ja toivon, etta te kaikki siella Suomessa (ja muuallakin) voitte hyvin. :)
torstai 17. syyskuuta 2009
Terkkuja Espanjasta!
No niin, kirjoitampa nyt vihdoin taalta Espanjan maaltakin hieman, kun nyt on viimein aikaa. Lukijat saa nyt karsia äiden puuttumisesta, kun en jaksa sumplia niita tekstiin enempaa kuin tuon esimerkin.
Elikkas siis, aloitetaan alusta. Espanjaan saavuin tiistaina vahan paalle viikko sitten. Hienosti selvisin Madridin kentalla, kun sellanen ystavallinen seta auttoi mua. Loppujen lopuksi en olisi edes tarvinnut varmaan mitaan neuvoja, kun sielta loytyi ihan selkiat ohjeistukset ja viitat, miten loytaa ne laukut ymsyms. Laukut siis loytyi, yhteyshenkilo Mercedes samoten.
Mercedes saattoi mut taksilla bussiasemalle, ja sielta viiletin linkulla Talavera de la Reinaan. Ja taalla ollaan. Perhe oli mua vastassa asemalla, ja aluevalvojakin tuli. Sitten jaeltiin poskipusuja, ja selvisin niista oikein hienosti.
Paivat on menneet taalla tavattoan nopeaa. Tahan saakka on ollut lammin, 30 astetta plussan puolella, mut tanaan on satanut ja ollut pilvista. Perhe on ollut mulle oikein ystavallinen, ja tulen toimeen kaikkien kanssa. Toistaiseksi ei ole ollut onkkelmia.
Viime lauantaina paasin tustumaan espanjalaisetn nuoretn juhlakulttuuriin, kun mentiin vanhemman siskon ja sen kamujen kanssa Caleraan (laheiseen pikkukylaan) bilettamaan. Me lahdettiin illalla joskus kymmenen jalkee ja palattiin kotiin aamulla ennen yheksaa.. Multa tammoinen valvominen oli aplodien arvinen suosius, koska tykkaan nukkua paljon, pitkaan ja hartaasti ja menen usein aikaisin nukkumaan.
Talla oon saanu totuttautua taas valvomiseen.
Huomenna alkaa kuitenkin koulu, etta kylla se arki tasta varmaan tasoittuu. Huomenna alkaa myos kuitenkin viisi paivaa kestavat Feriat, eli sellainen juhlataphtumaputki, joten viis paivaa (tai no yota) pitanee valvoa.
Koulun alettua toivon mukaan rupian tutustumaan useampiin ihmisiin, vaikka kylla ma jo nytkin olen tehnyt tuttavuutta porukkaan.Ja ajattelin aloittaa flamencon, koska se olisi jotain typical spanish, you know?
Ruoka taalla on rasvaista, palaan Suomeen sellasena muodottomana moykkyna oikeesti. Mutta juu nyt pitaa menna, en oo varma et minne mut joo.. Adios ja besoja kaikille kamuille ja kotivaelle sukulaisille ja kaikille! :D
Elikkas siis, aloitetaan alusta. Espanjaan saavuin tiistaina vahan paalle viikko sitten. Hienosti selvisin Madridin kentalla, kun sellanen ystavallinen seta auttoi mua. Loppujen lopuksi en olisi edes tarvinnut varmaan mitaan neuvoja, kun sielta loytyi ihan selkiat ohjeistukset ja viitat, miten loytaa ne laukut ymsyms. Laukut siis loytyi, yhteyshenkilo Mercedes samoten.
Mercedes saattoi mut taksilla bussiasemalle, ja sielta viiletin linkulla Talavera de la Reinaan. Ja taalla ollaan. Perhe oli mua vastassa asemalla, ja aluevalvojakin tuli. Sitten jaeltiin poskipusuja, ja selvisin niista oikein hienosti.
Paivat on menneet taalla tavattoan nopeaa. Tahan saakka on ollut lammin, 30 astetta plussan puolella, mut tanaan on satanut ja ollut pilvista. Perhe on ollut mulle oikein ystavallinen, ja tulen toimeen kaikkien kanssa. Toistaiseksi ei ole ollut onkkelmia.
Viime lauantaina paasin tustumaan espanjalaisetn nuoretn juhlakulttuuriin, kun mentiin vanhemman siskon ja sen kamujen kanssa Caleraan (laheiseen pikkukylaan) bilettamaan. Me lahdettiin illalla joskus kymmenen jalkee ja palattiin kotiin aamulla ennen yheksaa.. Multa tammoinen valvominen oli aplodien arvinen suosius, koska tykkaan nukkua paljon, pitkaan ja hartaasti ja menen usein aikaisin nukkumaan.
Talla oon saanu totuttautua taas valvomiseen.
Huomenna alkaa kuitenkin koulu, etta kylla se arki tasta varmaan tasoittuu. Huomenna alkaa myos kuitenkin viisi paivaa kestavat Feriat, eli sellainen juhlataphtumaputki, joten viis paivaa (tai no yota) pitanee valvoa.
Koulun alettua toivon mukaan rupian tutustumaan useampiin ihmisiin, vaikka kylla ma jo nytkin olen tehnyt tuttavuutta porukkaan.Ja ajattelin aloittaa flamencon, koska se olisi jotain typical spanish, you know?
Ruoka taalla on rasvaista, palaan Suomeen sellasena muodottomana moykkyna oikeesti. Mutta juu nyt pitaa menna, en oo varma et minne mut joo.. Adios ja besoja kaikille kamuille ja kotivaelle sukulaisille ja kaikille! :D
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
Huomenissa tämä tyttö pörräilee Espanjaan!
Aika sujahti ohitse aivan käsittämättömän nopeasti. Vielä hetki sitten lähtöön oli aikaa yli vuosi, nyt siihen on aikaa about päivä. Ihan niinku toi etana tuossa mun countterissa ois ottanu jonku kauheen spurtin, loppukirin ja kurvannu tohon countterin toiseen päähän hyppien yli joka toisen päivän.
Pakkailut olen saattanut jo valmiiksi, ainakin lähes tulkoon. Vielä pitää muutama pieni asia asetella laukkuun, mut sitten oonkin jo ready to rokkenrol. Ruumaan menevälle laukulle kertyi painoa noin 15.6 kiloa. Ja käsimatkatkavaroita pakkasin 8.1kilon verran. En oikein käsitä, miten jotkut saa laukkunsa painamaan kolmekinkymmentä kiloa. En tiiä, mitä voisin vielä tunkea omiin pakaaseihini. Loppuun asti pakattuna se iso laukku painaa varmaankin sen 16 kiloa. Sitä on sitte kiva raahata mukana Madridin kentällä.
Käsimatkavaroissa tuliaiset painaa kaikista eniten. Yllättävän painavia ne muumimukit. Ruumaan en niitä raaski laittaa, koska oon melko varma että perillä mulla olisi vaan se pussillinen sirpaleita lahjapapereissa. Tuliaiset tahdoin käsimatkatavroihin myös sen vuoksi, että jos jostain syystä matkalaukkuni päätykin jonnekkin huitsin kuukkeliin, niin voin silti antaa tuliaiset perheelle.
----
Jatkoa nyt iltapäivällä, koska en ehtinyt aamulla kirjoittaa tarpeeks, jotta oisin saanut kirjottamisen nälkäni sammutettua.
Matkalaukulla on täpösen täynnä nyt painoa 17 kiloa.
Huomenna kello 9.50 singahtaa täältä Oulusta kone Helsinkiin. Toi mun countteri, joka näkyy sivun alareunassa laskee siis aikaa siihen. Kotipahasen ditchaan siis jo noin 8.15. Suomen kamaran jätän kello 17.00, kun lentsikkani ponnistaa matkalle Madridiin. Ja Madridiin saavun sit 20.25 paikallista aikaa..
Uskoisin, että olen nämä tiedot jo ehtinyt tänne läpertää, mut en jaksa tarkistaa. Nö jää.
Sit Madridissa mua on vastassa STS:n yhteyshenkikö Mercedes, joka lykkää mut linja-autoon, joka puolestaan huristelee Talavera de la Reinaan. Siellä pitäisi kaiken saamani infon mukaan olla sitten sekä perhe, että aluevalvoja vastassa. Onkohan se valvojahenkilö saanut mun kortin, jonka lähetin kesällä...?
Perillä olenkin sitten vasta 22.30, elikkäs melkein puolilta öin Suomen aikaa. Kai. Jos oikein ymmärsin tuon aikaerosysteemin. Olen nero. Joo.
Piikkuisen huolettaa tuo bussimatka.. Entä jos en löydä yhteyshenkilöä ja myöhästyn bussista tai jotain yhtä kauhistuttavaa? Eeehheh, joo no kyllä se Mercedes mut varmaan ainaki huomaa, kun mulla on päälläni upea STS t-paita, jossa lukee talon korkuisin kirjaimin STS ja selässäni upeaakin upeampi reppu, jota suikaloi auringonkeltainen sikakirkas väritys ja siinäkin taitaa (jos en nyt väärin muista) lukea järjestöni nimi kohtuullisen kokoisella fontilla.
Myös perheen tapaaminen jännittää. Apuaapua toivottavasti ne on mukavia, eiköhän ne ole kun, ne on posteissaankin vaikuttaneet ja joo. Sit viikon päästä mulla alkaaki koulu. Ei haittaa yhtään, tässä on lomailtu monta kuukautta ja alkoikin jo kyllästyttää.
Sain valmiiksi sen mun Suomi-albumin (vihdoin ja viimein), mut en oo päättänyt, että pitäiskö mun antaa se perheelle vai ei.. Kun käsittääkseni jotkut antaa sen albumin perheelle, mut itse olen hieman vastahakoinen lahjoittamaan sen heille, kun siinä on paljon hyviä muistoja ja sellasta säilöttynä.. Toisaalta, kaikki kuvat löytyy kyllä koneeltakin, että ne saa aina uusiksi kehitettyä.. Mutta TOISAALTA jaksaako peerheettä NIIN kauheesti kiinnostaa mun kaverien kuvat ja semmoset, mitä albumista löytyy aika paljonkin... Katsotaan ja pohditaan. Ja mietiskellään.
Kaikkia mun kavereita tulee SUUNNATON ikävä. Tuntuu epätodelliselta ajatella, etten nää nyt niitä (paitsi yhen vielä) melkein vuoteen. Huhhuhui. Ei se onneks niin kauhistuttavan pitkä aika ole ja se kuluu varmasti nopiaa. Kiitos ystävät raksupoksut, ku ootte olleet niin kannustavia ja kivoja. :)
Ja tämä kirjoitus jääneekin sitten viimeiseksi, minkä täällä homesweethomessa skriivailen. Ja Suomessa. Oijoi, seuraavana päivitänkin blogiani Talavera de la Reinasta. Lukekaa ja kommentoikaa, jos vain suinkin jaksatte. Nyt lähden hyperventiloimaan (hujuijuihuomennaespanjaanvihdoinapua) jonnekin muualle. Hasta luego, me voy a España mañana!
Pakkailut olen saattanut jo valmiiksi, ainakin lähes tulkoon. Vielä pitää muutama pieni asia asetella laukkuun, mut sitten oonkin jo ready to rokkenrol. Ruumaan menevälle laukulle kertyi painoa noin 15.6 kiloa. Ja käsimatkatkavaroita pakkasin 8.1kilon verran. En oikein käsitä, miten jotkut saa laukkunsa painamaan kolmekinkymmentä kiloa. En tiiä, mitä voisin vielä tunkea omiin pakaaseihini. Loppuun asti pakattuna se iso laukku painaa varmaankin sen 16 kiloa. Sitä on sitte kiva raahata mukana Madridin kentällä.
Käsimatkavaroissa tuliaiset painaa kaikista eniten. Yllättävän painavia ne muumimukit. Ruumaan en niitä raaski laittaa, koska oon melko varma että perillä mulla olisi vaan se pussillinen sirpaleita lahjapapereissa. Tuliaiset tahdoin käsimatkatavroihin myös sen vuoksi, että jos jostain syystä matkalaukkuni päätykin jonnekkin huitsin kuukkeliin, niin voin silti antaa tuliaiset perheelle.
----
Jatkoa nyt iltapäivällä, koska en ehtinyt aamulla kirjoittaa tarpeeks, jotta oisin saanut kirjottamisen nälkäni sammutettua.
Matkalaukulla on täpösen täynnä nyt painoa 17 kiloa.
Huomenna kello 9.50 singahtaa täältä Oulusta kone Helsinkiin. Toi mun countteri, joka näkyy sivun alareunassa laskee siis aikaa siihen. Kotipahasen ditchaan siis jo noin 8.15. Suomen kamaran jätän kello 17.00, kun lentsikkani ponnistaa matkalle Madridiin. Ja Madridiin saavun sit 20.25 paikallista aikaa..
Uskoisin, että olen nämä tiedot jo ehtinyt tänne läpertää, mut en jaksa tarkistaa. Nö jää.
Sit Madridissa mua on vastassa STS:n yhteyshenkikö Mercedes, joka lykkää mut linja-autoon, joka puolestaan huristelee Talavera de la Reinaan. Siellä pitäisi kaiken saamani infon mukaan olla sitten sekä perhe, että aluevalvoja vastassa. Onkohan se valvojahenkilö saanut mun kortin, jonka lähetin kesällä...?
Perillä olenkin sitten vasta 22.30, elikkäs melkein puolilta öin Suomen aikaa. Kai. Jos oikein ymmärsin tuon aikaerosysteemin. Olen nero. Joo.
Piikkuisen huolettaa tuo bussimatka.. Entä jos en löydä yhteyshenkilöä ja myöhästyn bussista tai jotain yhtä kauhistuttavaa? Eeehheh, joo no kyllä se Mercedes mut varmaan ainaki huomaa, kun mulla on päälläni upea STS t-paita, jossa lukee talon korkuisin kirjaimin STS ja selässäni upeaakin upeampi reppu, jota suikaloi auringonkeltainen sikakirkas väritys ja siinäkin taitaa (jos en nyt väärin muista) lukea järjestöni nimi kohtuullisen kokoisella fontilla.
Myös perheen tapaaminen jännittää. Apuaapua toivottavasti ne on mukavia, eiköhän ne ole kun, ne on posteissaankin vaikuttaneet ja joo. Sit viikon päästä mulla alkaaki koulu. Ei haittaa yhtään, tässä on lomailtu monta kuukautta ja alkoikin jo kyllästyttää.
Sain valmiiksi sen mun Suomi-albumin (vihdoin ja viimein), mut en oo päättänyt, että pitäiskö mun antaa se perheelle vai ei.. Kun käsittääkseni jotkut antaa sen albumin perheelle, mut itse olen hieman vastahakoinen lahjoittamaan sen heille, kun siinä on paljon hyviä muistoja ja sellasta säilöttynä.. Toisaalta, kaikki kuvat löytyy kyllä koneeltakin, että ne saa aina uusiksi kehitettyä.. Mutta TOISAALTA jaksaako peerheettä NIIN kauheesti kiinnostaa mun kaverien kuvat ja semmoset, mitä albumista löytyy aika paljonkin... Katsotaan ja pohditaan. Ja mietiskellään.
Kaikkia mun kavereita tulee SUUNNATON ikävä. Tuntuu epätodelliselta ajatella, etten nää nyt niitä (paitsi yhen vielä) melkein vuoteen. Huhhuhui. Ei se onneks niin kauhistuttavan pitkä aika ole ja se kuluu varmasti nopiaa. Kiitos ystävät raksupoksut, ku ootte olleet niin kannustavia ja kivoja. :)
Ja tämä kirjoitus jääneekin sitten viimeiseksi, minkä täällä homesweethomessa skriivailen. Ja Suomessa. Oijoi, seuraavana päivitänkin blogiani Talavera de la Reinasta. Lukekaa ja kommentoikaa, jos vain suinkin jaksatte. Nyt lähden hyperventiloimaan (hujuijuihuomennaespanjaanvihdoinapua) jonnekin muualle. Hasta luego, me voy a España mañana!
sunnuntai 30. elokuuta 2009
about viikkonen enää
Lähtöni lähestyy melko päätä huimaavaa vauhtia. Enää 9 päivää lähtöön. Oikeastaan vain 8 päivää, 17 tuntia ja 39 minuuttia mun uuden laskurin mukaan. Laskuri löytyy tuolta ihan sivun alareunasta. Mielestäni se on hieno. Ja tämän kirjoituksen kirjoitettuani aikaa on jäljellä vieläkin vähemmän. Kätevää ajan kulutusta siis.
Koko ensi viikko on oikeastaan buukattu melko täyteen. Pitää ehtiä nähdä kavereita ja sen sellaista. Ja toimittaa muutama tärkeä työtehtävä. Ja koepakkauskin voisi olla ihan järkevää. Matkalaukku täytynee kaivaa jostain varaston uumenista muun rojun alta. Sen voisi punnita. Sinne voisi ruveta asettelemaan tavaroita. Pakkailu jäänee kumminkin viimeiseen iltaan.
Tai sitten ei, koska olen niin valtavan täpinöissäni, että pitää ruveta viikkoa aikasemmin sullomaan kamoja kassiin. Vaikka sen kassin joutuisikin sit purkamaan sata kertaa, koska tarvin vielä sen sisältämiä tavaroita.
Viralliset lentotiedot tupsahtivat postilootaamme viime tiistaina. Tasan tarkalleen kahta viikkoa ennen lähtöä. Niiden mukana tuli kaikkia kivoja ohjeistuksia, jotka tohkeissani luin myös vanhemmilleni. Tosin suurin osahan me oltiin käsitelty jo valmennustilaisuudessa.
Paprujen mukaan palaisin Suomeen jo 25.6. Toisin sanoen mun vaihtovuodestani tulee LYHYT. Mutta kenties vuotta pystyisi pidentämään jollain keinolla. Koska niissä papereissa luki, että paluupäivä sijoitetaan 5-10 päivää koulun lopun jälkeen. Mulla koulu kuitenkin vasta silloin 25.6. Njäh, typerää. No jaa, pitänee miettiä asiaa sitten myöhemmin. Turha pohtia vuoden loppua ennen kuin se on edes pääsyt alkuun.
Viimeinen viikkoni Suomessa käynnistyy huomenna. Jännä ajatella niin. Sitten tulee viimeinen viikonloppu. Viimeinen maanantai, viimeinen tiistain palanen. Sillä tiistaina koittaa lähtö. :)
Koko ensi viikko on oikeastaan buukattu melko täyteen. Pitää ehtiä nähdä kavereita ja sen sellaista. Ja toimittaa muutama tärkeä työtehtävä. Ja koepakkauskin voisi olla ihan järkevää. Matkalaukku täytynee kaivaa jostain varaston uumenista muun rojun alta. Sen voisi punnita. Sinne voisi ruveta asettelemaan tavaroita. Pakkailu jäänee kumminkin viimeiseen iltaan.
Tai sitten ei, koska olen niin valtavan täpinöissäni, että pitää ruveta viikkoa aikasemmin sullomaan kamoja kassiin. Vaikka sen kassin joutuisikin sit purkamaan sata kertaa, koska tarvin vielä sen sisältämiä tavaroita.
Viralliset lentotiedot tupsahtivat postilootaamme viime tiistaina. Tasan tarkalleen kahta viikkoa ennen lähtöä. Niiden mukana tuli kaikkia kivoja ohjeistuksia, jotka tohkeissani luin myös vanhemmilleni. Tosin suurin osahan me oltiin käsitelty jo valmennustilaisuudessa.
Paprujen mukaan palaisin Suomeen jo 25.6. Toisin sanoen mun vaihtovuodestani tulee LYHYT. Mutta kenties vuotta pystyisi pidentämään jollain keinolla. Koska niissä papereissa luki, että paluupäivä sijoitetaan 5-10 päivää koulun lopun jälkeen. Mulla koulu kuitenkin vasta silloin 25.6. Njäh, typerää. No jaa, pitänee miettiä asiaa sitten myöhemmin. Turha pohtia vuoden loppua ennen kuin se on edes pääsyt alkuun.
Viimeinen viikkoni Suomessa käynnistyy huomenna. Jännä ajatella niin. Sitten tulee viimeinen viikonloppu. Viimeinen maanantai, viimeinen tiistain palanen. Sillä tiistaina koittaa lähtö. :)
perjantai 21. elokuuta 2009
Tsillailua ja tsippailua
'Tsillailua' on kiva sana. "Mä tsillailen kotona... ja sit mä tsippailen kaupungille." Joo. Hienoja sanoja.
Tällä hetkellä mä tosiaan tsillailen kotosalla. Kaikki kamuset on koulussa. Mulla oli suunnitelmissa tsippailla rannalle tänään, koska luvattiin lämpöistä, mutta koska aurinko ei paista, niin taitanee jäädä haaveeksi.
Lähtöön on enää 18 päivää. Jännitys alkaa pikkuhiljaa tiivistyä. Välillä tuntuu siltä, että joku olis kääntäny mun elämän pikakelaukselle, ja nyt se vilisee vaan ohitse. Mutta ei se toisaalta haittaa, koska mitä pikemmin tämä odotus on hurahtanut ohi, sitä pikemmin meitsi tsibbailee sinne Espanjaan.
Olen pistänyt merkille sellaisen pienimuotoisen seikan näissä mun pre-vaihtarivuosi postauksista, että kaikki mitä selitän, on aikalailla turhaa tietoa, eikä välttämättä lainkaan olennaista sitä vaihtovuotta ajatellen. Ehkäpä sen vuoksi tänne ei kukaan pahhemin kommentteile.. No jaa, mä mietin että voisin sitten vuiden loputtua koota kaikki tekstit yhteen ja printata, ja tekisin sellaisen kirjasen tästä kaikesta. Se olisi sitten kiva muisto. Ja sitte joskus mummelina voisi olla piristävä lueskella jännistä Espanjan vuoden kokemuksista.
Mää tässä kuuntelen kirjoitellessani Selenen lempparibändiä. Fondo Flamenco- nimistä. En ollut koskaan kuullutkaan siitä, ennen kuin Selene mua valaisi bändistä. (Kun kysyin siltä, minkä tyylistä musaa se kuuntelee) Totta puhuen tämä musiikki ei ehkä kuuluisi mun favebändien listalle, mutta kuuntelempahan kuitenkin sen takia, että kuulisin espanjan kieltä (njam<3)ja että perehtyisin vähän paremmin tulevan host-siskoni ajatusmaailmaan. Tai jotain sinne päin. Toinen siskojeni lempibändi on rbd. Sekin aika...jännää musiikkia. heh.. Yritän laittaa tähän videot juutuupista, jos osaan ja onnistun. /// Joo en onnistunu, niin linkitän vain.
Fondo Flamenco - Escúchame mujer (Kuuntele minua, nainen :D)
http://www.youtube.com/watch?v=JyL4WUp0Wls&feature=related
Rbd - Sálvame
http://www.youtube.com/watch?v=-TkHAvHaH1I
AINIIIN, ja suuri ilouutinen:
Tuliaiset alkaa olla kasassa. Enää puuttuu karkit. ^^ Olen ylpeä, että olen saanut kaiken kokoon hyvissä ajoin. Tuliaislistalle kuuluu siis nyt:
Host-Isä - Poronahkakukkaroavaimenperä + musta muumipappamuki (Mun isän mielestä se oli jotenkin miehekkäämmän näkönen kuin sellanen värikäs, minkä mietin ostavani)
Host-Äiti - Aarikkakaulakoru (vähän Suomi-designia, se on sellanen sievä, musta, yksinkertainen. En ole täysin varma siitä, minkätyylinen rouvashenkilö se on, joten sen vuoksi päädyin siihen koruun.) + punainen muumimammamuki
Selene - Aarikkakorvikset, joissa on turkoosia + pinkki niiskuneiti med muumipeikkomuki
Sandra - Aarikkakorvikset, joissa on sellaiset pienet vaaleanpunaiset sydämet. Mun mielestä ne oli söpöt. + mymmelimuki
Yhteiseksi koko perheelle espanjankielinen Suomikirja.
Aluevalvoja - samanlainen muki kuin Selenelle + marimekkoservettejä.
Sitten ostan lisäksi sitä karkkia.
Tuli melkoisen kalliiksi nuo tuliaiset. Nyyhkis.. Onneksi vanhemmat sponssasi sen Suomikirjan. Ja onneksi kärsin kesätöissä kesällä, niin sain sitä rahaa millä ostella nuita. :)
Tällä hetkellä mä tosiaan tsillailen kotosalla. Kaikki kamuset on koulussa. Mulla oli suunnitelmissa tsippailla rannalle tänään, koska luvattiin lämpöistä, mutta koska aurinko ei paista, niin taitanee jäädä haaveeksi.
Lähtöön on enää 18 päivää. Jännitys alkaa pikkuhiljaa tiivistyä. Välillä tuntuu siltä, että joku olis kääntäny mun elämän pikakelaukselle, ja nyt se vilisee vaan ohitse. Mutta ei se toisaalta haittaa, koska mitä pikemmin tämä odotus on hurahtanut ohi, sitä pikemmin meitsi tsibbailee sinne Espanjaan.
Olen pistänyt merkille sellaisen pienimuotoisen seikan näissä mun pre-vaihtarivuosi postauksista, että kaikki mitä selitän, on aikalailla turhaa tietoa, eikä välttämättä lainkaan olennaista sitä vaihtovuotta ajatellen. Ehkäpä sen vuoksi tänne ei kukaan pahhemin kommentteile.. No jaa, mä mietin että voisin sitten vuiden loputtua koota kaikki tekstit yhteen ja printata, ja tekisin sellaisen kirjasen tästä kaikesta. Se olisi sitten kiva muisto. Ja sitte joskus mummelina voisi olla piristävä lueskella jännistä Espanjan vuoden kokemuksista.
Mää tässä kuuntelen kirjoitellessani Selenen lempparibändiä. Fondo Flamenco- nimistä. En ollut koskaan kuullutkaan siitä, ennen kuin Selene mua valaisi bändistä. (Kun kysyin siltä, minkä tyylistä musaa se kuuntelee) Totta puhuen tämä musiikki ei ehkä kuuluisi mun favebändien listalle, mutta kuuntelempahan kuitenkin sen takia, että kuulisin espanjan kieltä (njam<3)ja että perehtyisin vähän paremmin tulevan host-siskoni ajatusmaailmaan. Tai jotain sinne päin. Toinen siskojeni lempibändi on rbd. Sekin aika...jännää musiikkia. heh.. Yritän laittaa tähän videot juutuupista, jos osaan ja onnistun. /// Joo en onnistunu, niin linkitän vain.
Fondo Flamenco - Escúchame mujer (Kuuntele minua, nainen :D)
http://www.youtube.com/watch?v=JyL4WUp0Wls&feature=related
Rbd - Sálvame
http://www.youtube.com/watch?v=-TkHAvHaH1I
AINIIIN, ja suuri ilouutinen:
Tuliaiset alkaa olla kasassa. Enää puuttuu karkit. ^^ Olen ylpeä, että olen saanut kaiken kokoon hyvissä ajoin. Tuliaislistalle kuuluu siis nyt:
Host-Isä - Poronahkakukkaroavaimenperä + musta muumipappamuki (Mun isän mielestä se oli jotenkin miehekkäämmän näkönen kuin sellanen värikäs, minkä mietin ostavani)
Host-Äiti - Aarikkakaulakoru (vähän Suomi-designia, se on sellanen sievä, musta, yksinkertainen. En ole täysin varma siitä, minkätyylinen rouvashenkilö se on, joten sen vuoksi päädyin siihen koruun.) + punainen muumimammamuki
Selene - Aarikkakorvikset, joissa on turkoosia + pinkki niiskuneiti med muumipeikkomuki
Sandra - Aarikkakorvikset, joissa on sellaiset pienet vaaleanpunaiset sydämet. Mun mielestä ne oli söpöt. + mymmelimuki
Yhteiseksi koko perheelle espanjankielinen Suomikirja.
Aluevalvoja - samanlainen muki kuin Selenelle + marimekkoservettejä.
Sitten ostan lisäksi sitä karkkia.
Tuli melkoisen kalliiksi nuo tuliaiset. Nyyhkis.. Onneksi vanhemmat sponssasi sen Suomikirjan. Ja onneksi kärsin kesätöissä kesällä, niin sain sitä rahaa millä ostella nuita. :)
perjantai 14. elokuuta 2009
Espanjointia, haastattelulointia, ja tunarointia.. hyvin menee!
Tänne Ouluun tuli Rotaryvaihdon kautta kaksi Meksikolaista vaihto-oppilasta. En muista mainitsinko heistä jo aikaisemmin täällä kirjoituksissani, mutta nyt mainitsen. Sen olen ainakin (kai) kertonut, että kirjoitan välillä Kalevan nuorten sivuille juttuja. Enivei, pääsin haastattelemaan näitä kahta meksikolaisvaihtaria, mikä sinänsä oli oikein hieno kokemus.
Tein haastattelun enkuksi. Mun espanjan skillsit ei olisi oikein riittäneet siihen, että olisin ymmärtänyt poikien vastauksetkin. Siis jos haastiksen olisin koittanut espanjaksi vääntää. Mä kässäsin kyllä jotain, mitä he keskenään puhuivat. Vähän yritin itsekin espanjooliksi jotain sopertaa, ja täytyy myöntää, että kämmäilin kyllä aika lahjakkaasti. Oivoi. Hehheh, mulla oli kaikki espanjankieliset sanat hukassa, ja voitte varmaan kuvitella kuinka mua otti päästä. Aivan jumalattoman paljon. Tuli mieleen ihan mun Tukholman toilaluni... :)
No jaa, muuten haastattelu meni oikein hyvin, ja sain kalastettua sitä tietoa ihan kiitettävästi. Ainakin omasta mielestäni. Jutun pitäisi ilmestyä Kalevan Pressiteekissä ensi viikon sunnuntaina. Jos jaksatte lukea sen, niin tänne saa vapaasti kritisoida sitä kommentteihin, jotta saisin vähän palautetta ja oppisin virheistäni seuraavia juttuja ajatellen.
Enää 24 päivää jäljellä lähtöön, uulalaa. :)
Tein haastattelun enkuksi. Mun espanjan skillsit ei olisi oikein riittäneet siihen, että olisin ymmärtänyt poikien vastauksetkin. Siis jos haastiksen olisin koittanut espanjaksi vääntää. Mä kässäsin kyllä jotain, mitä he keskenään puhuivat. Vähän yritin itsekin espanjooliksi jotain sopertaa, ja täytyy myöntää, että kämmäilin kyllä aika lahjakkaasti. Oivoi. Hehheh, mulla oli kaikki espanjankieliset sanat hukassa, ja voitte varmaan kuvitella kuinka mua otti päästä. Aivan jumalattoman paljon. Tuli mieleen ihan mun Tukholman toilaluni... :)
No jaa, muuten haastattelu meni oikein hyvin, ja sain kalastettua sitä tietoa ihan kiitettävästi. Ainakin omasta mielestäni. Jutun pitäisi ilmestyä Kalevan Pressiteekissä ensi viikon sunnuntaina. Jos jaksatte lukea sen, niin tänne saa vapaasti kritisoida sitä kommentteihin, jotta saisin vähän palautetta ja oppisin virheistäni seuraavia juttuja ajatellen.
Enää 24 päivää jäljellä lähtöön, uulalaa. :)
keskiviikko 12. elokuuta 2009
Kohta 26 päivää jäljellä
Ei ole enää pitkästi lähtöön. Vähän alle kuukausi. Onhan se kivaa, kun loma jatkuu. Neljä viikkoa tsillailen vielä, eikä mun tarvitse mennä kouluun. Mut kaikki kaverit on koulussa. Se on ainut asia, mikä tässä ekstralomassa vähän tympäsee.
Yritän kuluttaa tän ajan hyödyllisesti.
Lajittelen mun valokuvat.
Siivoan mun huoneen (vihdoin viimein).
Laitan niitä lajiteltuja valokuvia mun Suomi-albumiin ja mun toiseen valokuva-albumiin.
Ostan sen toisen valokuva-albumin, jotta saan ne kuvat sinne. (se edellinen täyttyi, ja mulla on valtavasti kuvia. Siis niitä, mitkä ei mene Suomi-albumiin).
Yritän saada mun kauniin kielioppivihkoni viimein valmiiksi.
Käyn lenkillä.
Jjjoo, saa nähdä miten onnistuu nämä suunnitelmat. Kuitenkin vaan löhöän kotona jossaki sohvalla.
Lähtöä odotellen...
Yritän kuluttaa tän ajan hyödyllisesti.
Lajittelen mun valokuvat.
Siivoan mun huoneen (vihdoin viimein).
Laitan niitä lajiteltuja valokuvia mun Suomi-albumiin ja mun toiseen valokuva-albumiin.
Ostan sen toisen valokuva-albumin, jotta saan ne kuvat sinne. (se edellinen täyttyi, ja mulla on valtavasti kuvia. Siis niitä, mitkä ei mene Suomi-albumiin).
Yritän saada mun kauniin kielioppivihkoni viimein valmiiksi.
Käyn lenkillä.
Jjjoo, saa nähdä miten onnistuu nämä suunnitelmat. Kuitenkin vaan löhöän kotona jossaki sohvalla.
Lähtöä odotellen...
lauantai 8. elokuuta 2009
Kuukausi vielä
Olen onnistunut suorittamaan huikasevan laskutoimituksen: enää kuukausi aikaa lähtöön. Se tekee yhteensä neljä viikkoa ja kolme päivää. Eli 31 päivää. Mun lähtöpäivä on syyskuun kahdeksas ja tänään on elokuun kahdeksas.
Odotellessani kuumeisena lähtöä olen tehnyt listoja. Listoja on kiva väkertää. Mä tykkään suunnitella asioita, koska.. no en mä oikeastaan tiedä miksi. Harvemmin tulee sitten oikeasti seurattua niitä suunnitelmia. Mut niihin on kiva purkaa jännitystä... tai päin vastoin lietsoa sitä.
Joka tapauksessa olen koonnut niitä listoja. Mun listat tähän saakka:
- Lista asioista jotka pitää pakata mukaan
* lista asioista, jotka menee ruumaan
> lista vaatteista
> lista kaikesta muusta krääsästä
* lista asioista, jotka menee käsimatkatavaroihin
- Lista tuliaisista
- Lista asioista, mitä pitää tehdä ennen lähtöä
- Lista asioista, mitkä pitää ostaa ennen lähtöä
- Lista mahdollisista listoista
No joo liika vapaa-aika ei välttämättä ole mulle hyväksi, tulee listattua liian paljon. Nyt lähden pois tästä listailemasta. Adioss amigos!
Odotellessani kuumeisena lähtöä olen tehnyt listoja. Listoja on kiva väkertää. Mä tykkään suunnitella asioita, koska.. no en mä oikeastaan tiedä miksi. Harvemmin tulee sitten oikeasti seurattua niitä suunnitelmia. Mut niihin on kiva purkaa jännitystä... tai päin vastoin lietsoa sitä.
Joka tapauksessa olen koonnut niitä listoja. Mun listat tähän saakka:
- Lista asioista jotka pitää pakata mukaan
* lista asioista, jotka menee ruumaan
> lista vaatteista
> lista kaikesta muusta krääsästä
* lista asioista, jotka menee käsimatkatavaroihin
- Lista tuliaisista
- Lista asioista, mitä pitää tehdä ennen lähtöä
- Lista asioista, mitkä pitää ostaa ennen lähtöä
- Lista mahdollisista listoista
No joo liika vapaa-aika ei välttämättä ole mulle hyväksi, tulee listattua liian paljon. Nyt lähden pois tästä listailemasta. Adioss amigos!
lauantai 1. elokuuta 2009
Estoy muy alegra!
Hihhiih, Fransisco vastasi. Ja Selene vastasi. Ja Sandra pisti facebookissa vastauksen myös. Eli sähköpostiin posahti kuin posahtikin viestiä. :)
Ja palasin bai tö wei tänään takaisin tänne Ouluun. Mulle oli hyvää harjoitusta seikkailla yksin Tukholman kaduilla (sillä välin, kun tätini oli töissä) ja yrittää selviytyä vieraalla kielellä, tässä tapauksessa ruotsilla semmoisista tilanteista kuin kaupankäynneistä ja pienimuotoisesta smalltalkista. Tosin pakko on myöntää, että mun ruotsinkielen taidot suck butt, kun en ole oikein viime aikoina keskittynyt kertaaman ruotsin sanavarastoani. Joten aina välillä suuremman painiikkikohtauksen jysykyttäessä suonissa, annoin suosiolla englannin kielelle vallan. Sillä sitten pystyinkin höpöttelemään enemmän.
Ja mua yritettiin iskeä kaksi kertaa! Hahhah, se toinen oli yhen kaupan ranskalainen myyjä. Se tarjos mulle purkkaa ja kehu nätiksi ja pyysi mun numeroa. :D En antanut numeroa, vaan pakenin paikalta. Se oli nimittäin varmaan kolmikymppinen jo.
Ja tokan kerran kyseessä oli joku Ghanalainen mies, joka kehui mun hymyä. Heheh. Joo ja sekin oli vaivaiset 26v. "Oh but age but a number, right?" se yritti. Minä mietin: "Yeah, sure but not for me. Not when a guy is 9 years older." Ja sit ditchasin senkin oikein tahdikkaasti sanomalla, että pitää tavata yksi kaveri... Hah joo, en tiiä, sattohan se olla ett se oli joku varas tai jotain, mutta kyllä se itsetuntoa kohottaa tuommoinen. :D Saa nähdä mitä siellä Espanjassa sitten.. ^^
JA mä pääsin radioon! Ooolallaa, se oli jännää. Mun täti siis työskentelee radiossa, ja otti mut mukaan, ja sitten se yksi nainen sieltä tarjosi mulle vapaaehtoista avustajan tehtävää, ja niin minä sitten avustin. Tässä yhteydessä avustus tarkoittaa siis sitä, että suoritin Tukholman Pride-festareilla Ruotsin armeijan jääkäritestin radion suorassa lähetyksessä. :D Alunperin jutun ei pitänyt mennä niin, vaan meidän oli tarkoitus ettiä muita suomalaisia väkijoukosta, joita haastatella, mutta koska ketään ei löytynyt, niin siirryttiin suunnitelmaan B.
Jääkäritesti koostui 20 kilon repusta, joka jysäytettiin mulle selkään. Ja se säkki selässä piti nousta yhdellä jalalla sellaisen arkun päälle 75 kertaa. Hävettää myöntää, mutta 70:nen nousun kohdalla minä horjahdin (ja tämä nakertaa vieläkin, koska kuvittelin, että mulla on mukamas hyvä kunto). Vaikka rutistin ne viimeset viisi vielä (ja melkein kuolin), niin se avustajajääkärinainen piti repusta kiinni, joten niitä viimeistä viittä ei kait sitten laskettu. Eli näillä näkymin minusta ei Ruotsin armeijan jääkäriä ole tulossa. :D Ja nyt on oikea reisi aika jumissa ja kipeä.
Mutta paremmin mää jaksoin kuitenkin kuin se jätkä, joka yritti testiä ennen mua. Se ei vissiin päässyt kuin johonkin kolmeenkymmeneen saakka. Lällislää! :D
Ja minähän voin aina syyttää voimieni loppumista siitä, että jouduin siinä ohella puuskuttamaan kommenttia mikkiin, jotain tyyliin: -Joo nyt on joku ehkä 40 menny, aika kamalalta alkaa tuntua. -Vieläkö jaksat? -Joohhh (pakko.) Heh, siinä missä taidot loppuu, niin selitykset alkaa, niinhän se menee. :D
Niin, ja samaisilla Pride-festivaaleilla oli myös semmoinen Espanjakoju. No festareiltahan löytyi toki vaikka mitä; jotain ihmehierontaa, HIV-testikoju, transukoju jne.. Joka tapauksessa menin siihen Espanjakojulle, jota piti pystyssä espanjalaisnainen. Ja sitten juttelin sen kanssa espanjaksi!!!
Ooo, olin ylpeä ittestäni, kun osasin selittää sille mun vaihtarivuodestani ja kaikkee, ja se antoi mulle nettiosoitteen, josta voin tilata ilmaiseksi tietoa Espanjasta. Ja lykkäsi se myös mulle kouraan paljon Espanja-esitteitä, joista osassa on tietoa Espanjan homobaareista- ja turismista yms. (mitkä ei mua pahemmin kiinnosta),mutta löytyy niistä myös paljon perustietoa maasta ja sen tavallisimmista turistirysistä. Harmi vaan, kun kaikki on ruotsiksi. Se hieman rajoittaa mun ymmärrystä ja käsitystä esitteiden sisällöstä.
Lisäksi sain Espanjan kartan. Ja se nainen vielä kehui mun espanjaa, mistä mulle tuli hyvä mieli. ^^ Heh, sain vähän itseluottamusta siitä. Jospa sitä pärjättäisiin ihan Espanjassakin asti.
Eilen matkustin sitten yöjunalla Tukholmasta Luulajaan. Ja Luulajasta aamulla bussilla Haaparantaan. Ja Haaparannasta autolla (porukat oli vastassa Hapitsussa) Ouluun. Ja kun rynnistin koneelle, niin arvatkaa ketkä kaksi oli mesessä!
Jos arvasitte, että Selene ja Sandra, niin ootte älykkäitä henkilöitä (kyllä vain!). Ja jos ette, niin ei se mitään, ei kaikkea voi arvata.
Oikea vastaus oli siis Selene ja Sandra. JA aloitin sitten keskustelut heidän kanssaan. Ja he lähettivät äidiltään terkkuja. Rosa María (mamá)sanoi Sandrin välityksellä, että mun äidin ei tarvitse huolehtia, että he kohtelee mua siellä kuin kuningatarta ja pitävät musta huolta. :) Ja minä pistin sitten mun vanhemmiltani jotain terveisiä takaisin.
Mutta oli tosi kiva päästä vihdoin juttelemaan ihan tavallaa "live" ajassa heidän kanssaa, koska olen odottanut sitä niin paljon. Ja Selene kertoi, että siellä on paljon fiestoja, eli taidan päästä bilettämäänki siellä ihan kivasti. =) Ja espanjalaisetn bileet ei mun käsityksen mukaan ole mitään ryyppyjuhlia kuten täällä kotosuomessa useimmat vaikuttaa olevan, vaan siellä (näin olen ymmärtänyt) nuoret ei juo juhlissa humaltuakseen (tai ainakaan konttauskuntoon :D). Eli toivon mukaan siellä on sitten kovasti kaikkee tanssimista. Ainakin Selene kertoi, että "bailamos mucho." Tai jtn tohon suuntaan. Oij, en jaksa odottaa!!! Enää 37 päivää.
Ja palasin bai tö wei tänään takaisin tänne Ouluun. Mulle oli hyvää harjoitusta seikkailla yksin Tukholman kaduilla (sillä välin, kun tätini oli töissä) ja yrittää selviytyä vieraalla kielellä, tässä tapauksessa ruotsilla semmoisista tilanteista kuin kaupankäynneistä ja pienimuotoisesta smalltalkista. Tosin pakko on myöntää, että mun ruotsinkielen taidot suck butt, kun en ole oikein viime aikoina keskittynyt kertaaman ruotsin sanavarastoani. Joten aina välillä suuremman painiikkikohtauksen jysykyttäessä suonissa, annoin suosiolla englannin kielelle vallan. Sillä sitten pystyinkin höpöttelemään enemmän.
Ja mua yritettiin iskeä kaksi kertaa! Hahhah, se toinen oli yhen kaupan ranskalainen myyjä. Se tarjos mulle purkkaa ja kehu nätiksi ja pyysi mun numeroa. :D En antanut numeroa, vaan pakenin paikalta. Se oli nimittäin varmaan kolmikymppinen jo.
Ja tokan kerran kyseessä oli joku Ghanalainen mies, joka kehui mun hymyä. Heheh. Joo ja sekin oli vaivaiset 26v. "Oh but age but a number, right?" se yritti. Minä mietin: "Yeah, sure but not for me. Not when a guy is 9 years older." Ja sit ditchasin senkin oikein tahdikkaasti sanomalla, että pitää tavata yksi kaveri... Hah joo, en tiiä, sattohan se olla ett se oli joku varas tai jotain, mutta kyllä se itsetuntoa kohottaa tuommoinen. :D Saa nähdä mitä siellä Espanjassa sitten.. ^^
JA mä pääsin radioon! Ooolallaa, se oli jännää. Mun täti siis työskentelee radiossa, ja otti mut mukaan, ja sitten se yksi nainen sieltä tarjosi mulle vapaaehtoista avustajan tehtävää, ja niin minä sitten avustin. Tässä yhteydessä avustus tarkoittaa siis sitä, että suoritin Tukholman Pride-festareilla Ruotsin armeijan jääkäritestin radion suorassa lähetyksessä. :D Alunperin jutun ei pitänyt mennä niin, vaan meidän oli tarkoitus ettiä muita suomalaisia väkijoukosta, joita haastatella, mutta koska ketään ei löytynyt, niin siirryttiin suunnitelmaan B.
Jääkäritesti koostui 20 kilon repusta, joka jysäytettiin mulle selkään. Ja se säkki selässä piti nousta yhdellä jalalla sellaisen arkun päälle 75 kertaa. Hävettää myöntää, mutta 70:nen nousun kohdalla minä horjahdin (ja tämä nakertaa vieläkin, koska kuvittelin, että mulla on mukamas hyvä kunto). Vaikka rutistin ne viimeset viisi vielä (ja melkein kuolin), niin se avustajajääkärinainen piti repusta kiinni, joten niitä viimeistä viittä ei kait sitten laskettu. Eli näillä näkymin minusta ei Ruotsin armeijan jääkäriä ole tulossa. :D Ja nyt on oikea reisi aika jumissa ja kipeä.
Mutta paremmin mää jaksoin kuitenkin kuin se jätkä, joka yritti testiä ennen mua. Se ei vissiin päässyt kuin johonkin kolmeenkymmeneen saakka. Lällislää! :D
Ja minähän voin aina syyttää voimieni loppumista siitä, että jouduin siinä ohella puuskuttamaan kommenttia mikkiin, jotain tyyliin: -Joo nyt on joku ehkä 40 menny, aika kamalalta alkaa tuntua. -Vieläkö jaksat? -Joohhh (pakko.) Heh, siinä missä taidot loppuu, niin selitykset alkaa, niinhän se menee. :D
Niin, ja samaisilla Pride-festivaaleilla oli myös semmoinen Espanjakoju. No festareiltahan löytyi toki vaikka mitä; jotain ihmehierontaa, HIV-testikoju, transukoju jne.. Joka tapauksessa menin siihen Espanjakojulle, jota piti pystyssä espanjalaisnainen. Ja sitten juttelin sen kanssa espanjaksi!!!
Ooo, olin ylpeä ittestäni, kun osasin selittää sille mun vaihtarivuodestani ja kaikkee, ja se antoi mulle nettiosoitteen, josta voin tilata ilmaiseksi tietoa Espanjasta. Ja lykkäsi se myös mulle kouraan paljon Espanja-esitteitä, joista osassa on tietoa Espanjan homobaareista- ja turismista yms. (mitkä ei mua pahemmin kiinnosta),mutta löytyy niistä myös paljon perustietoa maasta ja sen tavallisimmista turistirysistä. Harmi vaan, kun kaikki on ruotsiksi. Se hieman rajoittaa mun ymmärrystä ja käsitystä esitteiden sisällöstä.
Lisäksi sain Espanjan kartan. Ja se nainen vielä kehui mun espanjaa, mistä mulle tuli hyvä mieli. ^^ Heh, sain vähän itseluottamusta siitä. Jospa sitä pärjättäisiin ihan Espanjassakin asti.
Eilen matkustin sitten yöjunalla Tukholmasta Luulajaan. Ja Luulajasta aamulla bussilla Haaparantaan. Ja Haaparannasta autolla (porukat oli vastassa Hapitsussa) Ouluun. Ja kun rynnistin koneelle, niin arvatkaa ketkä kaksi oli mesessä!
Jos arvasitte, että Selene ja Sandra, niin ootte älykkäitä henkilöitä (kyllä vain!). Ja jos ette, niin ei se mitään, ei kaikkea voi arvata.
Oikea vastaus oli siis Selene ja Sandra. JA aloitin sitten keskustelut heidän kanssaan. Ja he lähettivät äidiltään terkkuja. Rosa María (mamá)sanoi Sandrin välityksellä, että mun äidin ei tarvitse huolehtia, että he kohtelee mua siellä kuin kuningatarta ja pitävät musta huolta. :) Ja minä pistin sitten mun vanhemmiltani jotain terveisiä takaisin.
Mutta oli tosi kiva päästä vihdoin juttelemaan ihan tavallaa "live" ajassa heidän kanssaa, koska olen odottanut sitä niin paljon. Ja Selene kertoi, että siellä on paljon fiestoja, eli taidan päästä bilettämäänki siellä ihan kivasti. =) Ja espanjalaisetn bileet ei mun käsityksen mukaan ole mitään ryyppyjuhlia kuten täällä kotosuomessa useimmat vaikuttaa olevan, vaan siellä (näin olen ymmärtänyt) nuoret ei juo juhlissa humaltuakseen (tai ainakaan konttauskuntoon :D). Eli toivon mukaan siellä on sitten kovasti kaikkee tanssimista. Ainakin Selene kertoi, että "bailamos mucho." Tai jtn tohon suuntaan. Oij, en jaksa odottaa!!! Enää 37 päivää.
maanantai 27. heinäkuuta 2009
Saludos de Suecia
Ahora estoy en Suecia con mi tía. Voy a quedarme aqui unos 5 días, pero déspues de esta viaje voy a volver a Finlandia.
Joo on hauskaa, istun täällä tädin työpaikan koneella ja naputtelen menemään. Mua häiritsee se, kun en pääse käsiksi mun Microsoft Office-sähköpostiin, kun tää ei ole mun oma tietokone. Sähköpostiin tahdon ylläriylläri sen vuoksi, että vastasin viime viikolla Padren sähköpostiin (josta taisin peräti kenties ehkä tänne hehkutellakin) ja otin ensimmäisen kerran yhteyttä myös perheen vanhempaan tyttäreen Seleneen. Ja nyt odotan (älyttömän, kamalan, kärsimättömän) kuumeisesti, että mun sähkäriin pasahtaisi jokin pienenpieni viesti jommalta kummalta tai jopa kummaltakin.
Turhauttavaa on se, että kumpikaan perheen tytöistä (ei Selene eikä Sandra) ole onnistunut raahaamaan itseään meseen vielä kertaakaan samaan aikaan kuin minä, mikä on mun mielestä järkyttävää siihen nähden, miten paljon aikaa koneella vietän. Siis por favor... No joo joo, olen kärsimätön ihminen anteeksi joo joo, mutta kenties vaihtareilla on tässä vaiheessa koko vaihtohötäkkää oikeus olla pikkuisen kärsimättömiä. :D
No jaa, viiden päivän päästä tsippailen takaisin Ouluun ja sitten voin olla itse vahtimassa postejani. Siihen hommaan valjastin tämän tukholman reissun ajaksi isäni. Eiks oo kätsyä? Ja se voi sitten forwardoida mahdolliset postit mun hotmailin osotteeseen. Mutta ei pidä olla liian toiveikas; epäilen, että vaikka Padre sanoikin, et seguiremos en contacto (jatkakaamme yhteyttä, näin kauniisti käännettynä), niin ne yhteydet voipi olla melko väljät vielä nyt, kun he eivät mitä ilmeisimmin lukeudu maailman suurimpiin datiksiin... Minusta taas on tässä kesän aikana ehtinyt kehkeytyä varsin ahkera nettiaddikti.. hehheh.
Ja pieni (suuri) välitiedoteupdate: enää vaivaiset 43 päivää ennen kuin singahdan Madridin suurelle lentokentälle, jonne mun perhe (luultavimmin.....toivottavasti..) tulee mua vastaan. !!!!! Koko ajan vähenee päivät. Äsken oli vielä 9 viikkoa, ja nyt on kohta enää tasan kuusi. Itse asiassa huomenna. 42 pvä. 6 vka. Ojdåhärregyyd! Vielä ei ole kuitenkaan paniikkia. Vähän liikaa ylimääräistä aikaa vain. Se varmaan ilmenee näistä teksteistäkin. :)
Näin toissa yönä järkyttävää vaihtariunta. Siinä mulle ei oltukaan löydetty Espanjasta perhettä, vaan ne oli sijoittaneet mut Suomeen, johonkin espanjalaiseen perheeseen. Ja sitten, kun menin sinne, niin porukka ei edes puhunut espanjaa kuin muutaman sanan. Ja sitten hostvanhemmat muuttui yhden mun kaverin vanhemmiksi, eikä ne antaneet mun tehdä mitään saati päästäneet minnekään, ja se oli kamalaa. Onneks se oli uni.
Tuliaisia olen myös miettinyt. Olen miettinyt ja miettinyt koko pienen pääni puhki ja arvatkaa vaan olenko a) ostanut tai b) päässyt edes kunnon päätökseen tuliaisista. (vastaus on kumpaankin kysymykseen... een) Mutta miettinyt olen. Niitä muumimukeja olen arponut kauan ja hartaasti, mutta ei urpå, ku ne kuiteski maksaa aika kamalasti, ja haluan ostaa muitaki jutskia ku ne mukit. Mutta ehkä täältä Ruotsista löytyisi jotain halppisversioita.. Onkohan se silloin jonkun sortin puijaamista..(cheatinkia oivoi) Muumimuki made in Sverige.. Feikkiä joo.. Paitsi jos ne oiski made in Finland mut sold in Sverige? Pläh...
Hui, ku tuli taas paljon asiaa nyhjästyä tyhjästä. Ai niin, sen vielä selostan, että ruotsi mulla on aivan täysin totaalisesti hukassa (se meni jonnekki piiloon, nyt en löydä mitään sanoja), ja koko ajan tulee mieleen espanjaa.. No ainakin enämpi epsansaa ku svenskaa. Toisaalta, espanjaa oon kyllä lukenukkin kauemmin ja nyt kesällä olen keskittynyt aika melkoisesti vaan espanjan sanoihin ja kielioppiin, niin tämä toinen kotimainen on niin sanotusti jäänyt taka-alalle. Tai kyydistä kokonaan.
Esim. Me käytiin tätini kanssa hakemassa aamupalaa (kun laivalla ei mitään aamiaista keretty syödä) sellasesta kioskikahviotsydeemistä. Ostin shämpylän ja omppumehun ja sitte, ku vein ne kassalle, niin myyjä kysy jotain på svenska. Ja minä suurena maailman kansalaisena panikoin ja rupesin spiikkaamaan enkkua. Vaikka itse asiassa ymmärsin, mitä myyjä kysyi. (Halusinko kylmemmän omppumehun.) Se haki sit kuitenkin jääkaapista lite kallare mehuversion.
Herätys oli tänään aamuavarhaisella kello kuusi ja nukkumaanhan olin hyvin kaukokatseisesti mennyt yöllä varttia vaille kaksi. Että tuli aika muhevat yöunet nukuttua kyllä joo. Että jos tämä on sekavaa (=omituista/pöljää/idioottia/vajoa/kielioppivirheellistä/mycketyhmää) tekstiä, niin sorkkeli vaan. No jaa, tätä sepustusta ei kukaan kyllä jaksa lukiakkaan, että ehkei pikku höpötysvirheet haittane. Itellä mulla on kyllä oikein hauskaa tätä luritella jipii. Ja illan vietin coolina laivan baarissa yksin vissyvettä lipitellen. Voiko hienompaa olla?
Joo ei tämä enää kyllä liity yhtään mitenkään vaihtariuteen tai mihinkään muuhunkaan järkevään tai tähdelliseen tai kiinnostavaan, niin ehkäpä hiljennyn lukemaan some more Sookie Stackhouse Vampire Mysteries- sarjan Dead as a Doornailia. Sarjaa suosittelen oikein lämpimästi kaikille (enimmikseen kyllä tytöille). Mutta nyt syömään jonnekin Tukholman ruokapaikkaan. Heissanadiosmoiggelis! :)
Joo on hauskaa, istun täällä tädin työpaikan koneella ja naputtelen menemään. Mua häiritsee se, kun en pääse käsiksi mun Microsoft Office-sähköpostiin, kun tää ei ole mun oma tietokone. Sähköpostiin tahdon ylläriylläri sen vuoksi, että vastasin viime viikolla Padren sähköpostiin (josta taisin peräti kenties ehkä tänne hehkutellakin) ja otin ensimmäisen kerran yhteyttä myös perheen vanhempaan tyttäreen Seleneen. Ja nyt odotan (älyttömän, kamalan, kärsimättömän) kuumeisesti, että mun sähkäriin pasahtaisi jokin pienenpieni viesti jommalta kummalta tai jopa kummaltakin.
Turhauttavaa on se, että kumpikaan perheen tytöistä (ei Selene eikä Sandra) ole onnistunut raahaamaan itseään meseen vielä kertaakaan samaan aikaan kuin minä, mikä on mun mielestä järkyttävää siihen nähden, miten paljon aikaa koneella vietän. Siis por favor... No joo joo, olen kärsimätön ihminen anteeksi joo joo, mutta kenties vaihtareilla on tässä vaiheessa koko vaihtohötäkkää oikeus olla pikkuisen kärsimättömiä. :D
No jaa, viiden päivän päästä tsippailen takaisin Ouluun ja sitten voin olla itse vahtimassa postejani. Siihen hommaan valjastin tämän tukholman reissun ajaksi isäni. Eiks oo kätsyä? Ja se voi sitten forwardoida mahdolliset postit mun hotmailin osotteeseen. Mutta ei pidä olla liian toiveikas; epäilen, että vaikka Padre sanoikin, et seguiremos en contacto (jatkakaamme yhteyttä, näin kauniisti käännettynä), niin ne yhteydet voipi olla melko väljät vielä nyt, kun he eivät mitä ilmeisimmin lukeudu maailman suurimpiin datiksiin... Minusta taas on tässä kesän aikana ehtinyt kehkeytyä varsin ahkera nettiaddikti.. hehheh.
Ja pieni (suuri) välitiedoteupdate: enää vaivaiset 43 päivää ennen kuin singahdan Madridin suurelle lentokentälle, jonne mun perhe (luultavimmin.....toivottavasti..) tulee mua vastaan. !!!!! Koko ajan vähenee päivät. Äsken oli vielä 9 viikkoa, ja nyt on kohta enää tasan kuusi. Itse asiassa huomenna. 42 pvä. 6 vka. Ojdåhärregyyd! Vielä ei ole kuitenkaan paniikkia. Vähän liikaa ylimääräistä aikaa vain. Se varmaan ilmenee näistä teksteistäkin. :)
Näin toissa yönä järkyttävää vaihtariunta. Siinä mulle ei oltukaan löydetty Espanjasta perhettä, vaan ne oli sijoittaneet mut Suomeen, johonkin espanjalaiseen perheeseen. Ja sitten, kun menin sinne, niin porukka ei edes puhunut espanjaa kuin muutaman sanan. Ja sitten hostvanhemmat muuttui yhden mun kaverin vanhemmiksi, eikä ne antaneet mun tehdä mitään saati päästäneet minnekään, ja se oli kamalaa. Onneks se oli uni.
Tuliaisia olen myös miettinyt. Olen miettinyt ja miettinyt koko pienen pääni puhki ja arvatkaa vaan olenko a) ostanut tai b) päässyt edes kunnon päätökseen tuliaisista. (vastaus on kumpaankin kysymykseen... een) Mutta miettinyt olen. Niitä muumimukeja olen arponut kauan ja hartaasti, mutta ei urpå, ku ne kuiteski maksaa aika kamalasti, ja haluan ostaa muitaki jutskia ku ne mukit. Mutta ehkä täältä Ruotsista löytyisi jotain halppisversioita.. Onkohan se silloin jonkun sortin puijaamista..(cheatinkia oivoi) Muumimuki made in Sverige.. Feikkiä joo.. Paitsi jos ne oiski made in Finland mut sold in Sverige? Pläh...
Hui, ku tuli taas paljon asiaa nyhjästyä tyhjästä. Ai niin, sen vielä selostan, että ruotsi mulla on aivan täysin totaalisesti hukassa (se meni jonnekki piiloon, nyt en löydä mitään sanoja), ja koko ajan tulee mieleen espanjaa.. No ainakin enämpi epsansaa ku svenskaa. Toisaalta, espanjaa oon kyllä lukenukkin kauemmin ja nyt kesällä olen keskittynyt aika melkoisesti vaan espanjan sanoihin ja kielioppiin, niin tämä toinen kotimainen on niin sanotusti jäänyt taka-alalle. Tai kyydistä kokonaan.
Esim. Me käytiin tätini kanssa hakemassa aamupalaa (kun laivalla ei mitään aamiaista keretty syödä) sellasesta kioskikahviotsydeemistä. Ostin shämpylän ja omppumehun ja sitte, ku vein ne kassalle, niin myyjä kysy jotain på svenska. Ja minä suurena maailman kansalaisena panikoin ja rupesin spiikkaamaan enkkua. Vaikka itse asiassa ymmärsin, mitä myyjä kysyi. (Halusinko kylmemmän omppumehun.) Se haki sit kuitenkin jääkaapista lite kallare mehuversion.
Herätys oli tänään aamuavarhaisella kello kuusi ja nukkumaanhan olin hyvin kaukokatseisesti mennyt yöllä varttia vaille kaksi. Että tuli aika muhevat yöunet nukuttua kyllä joo. Että jos tämä on sekavaa (=omituista/pöljää/idioottia/vajoa/kielioppivirheellistä/mycketyhmää) tekstiä, niin sorkkeli vaan. No jaa, tätä sepustusta ei kukaan kyllä jaksa lukiakkaan, että ehkei pikku höpötysvirheet haittane. Itellä mulla on kyllä oikein hauskaa tätä luritella jipii. Ja illan vietin coolina laivan baarissa yksin vissyvettä lipitellen. Voiko hienompaa olla?
Joo ei tämä enää kyllä liity yhtään mitenkään vaihtariuteen tai mihinkään muuhunkaan järkevään tai tähdelliseen tai kiinnostavaan, niin ehkäpä hiljennyn lukemaan some more Sookie Stackhouse Vampire Mysteries- sarjan Dead as a Doornailia. Sarjaa suosittelen oikein lämpimästi kaikille (enimmikseen kyllä tytöille). Mutta nyt syömään jonnekin Tukholman ruokapaikkaan. Heissanadiosmoiggelis! :)
torstai 9. heinäkuuta 2009
Perhe vastas!
Jee, vihdoin pääsen tänne hehkuttaan, että mun perhe vastasi mulle! Tai no se isä, Franscisco, mutta enivei. Ja se sanoi, että niillä on ollut amerikkalainen tyttö siellä plus kaikkia kiireitä, niin heillä ei ole ollut sen takia aikaa kirjoitella enempää. Ja sit se kertoi myös hiukan lisää perheestä.
Eli mamá Rosa María on siis kotiäiti, mutta se on työskennellyt jossain kaupallisella alalla tai jotain sinne päin. Ja aloittaa sairaanhoitajan opinnot tässä ilmeisesti syksyllä.
Sit se Fransisco on itse joku liikennepoliisi (kai). Ja Selene harrastaa futista jossain naisten joukkueessa ja Sandra harjottaa tanssia jossakin tanssiopistossa. Nii, ja se isä opiskelee neljättä kurssiaan enkkua en la Escuela Oficial de Idiomas. Siinä sähköpostissa oli vielä sitten lisäksi Sandran ja Selenen sähköpostiosotteet, nii lisäsin ne meseen just äsken.
Ja nyt oon ihan mielissäni. :) Sandra lisäsi mut myös facebookkiinki! Ooo. Se pisti mulle viestiä siellä ja sanoi, että odottaa innoissaan, että pääsee tutustumaan muhun. Tuli tosi hyvä mieli tuosta, ja sellanen olo, että ne oikeasti haluaa mut sinne ja odottaa sitä.
Mitähän vielä.. Ai niin, STS:ltä soitettiin ja kyseltiin mun ainevalintoja. Nyt piti valita otanko humanistisista aineista mun valinnaiset vai sitten matemaattisista. Valitsin humanistiset aineet, koska mua ei kiinnostaa kökköäkään esim. kemia (hyi, traumoja). Fysiikka nyt menettelee ja matikka myös. Ja siis itellähän on nyt lukiossa lyhyt matsku, koska en ois millään jaksanut panostaa pitkään. Noihin olis lisäksi kuulunut vielä joku tekninen piirtäminen, mutta en usko sen olleen mikään maailmaa mullistava menetys.
Päädyin siis humanistisiin, joihin kuuluu tässä tapauksessa latinan kieli, taidehistoria ja kreikan kieli. Toi latina on ihan kiva, koska sitä oon opiskellut peräti yhen kurssin nyt lukiossakin, ja melko mukavaa se oli, ja suht helpolta tuntui. Tosin ekat kurssit kyllä usein onkin aika iisejä. Luultavasti aine vaikeutuu, jos sitä rupiaa kunnolla lukemaan. Mut ihan sama. Latina on siistiä.
Ja kreikkaa mun ei vissiinkään ole pakko ottaa, koska sitä en ole lukenut aikaisemmin. Sinänsä harmi tuo, koska kreikkaa olis voinut olla jännä oppia. Ja taidehistoria mua ei kyllä kamalasti kiinnosta, mut eiköhän se alas mene. Hissasta kun kuitenkin tykkään.
Mutta ei tässä kummempia, olen vaan tosi innoissani ja mielissäni, kun perhe vastasi viimein ja koska Sandra otti yhteyttä. :)
Eli mamá Rosa María on siis kotiäiti, mutta se on työskennellyt jossain kaupallisella alalla tai jotain sinne päin. Ja aloittaa sairaanhoitajan opinnot tässä ilmeisesti syksyllä.
Sit se Fransisco on itse joku liikennepoliisi (kai). Ja Selene harrastaa futista jossain naisten joukkueessa ja Sandra harjottaa tanssia jossakin tanssiopistossa. Nii, ja se isä opiskelee neljättä kurssiaan enkkua en la Escuela Oficial de Idiomas. Siinä sähköpostissa oli vielä sitten lisäksi Sandran ja Selenen sähköpostiosotteet, nii lisäsin ne meseen just äsken.
Ja nyt oon ihan mielissäni. :) Sandra lisäsi mut myös facebookkiinki! Ooo. Se pisti mulle viestiä siellä ja sanoi, että odottaa innoissaan, että pääsee tutustumaan muhun. Tuli tosi hyvä mieli tuosta, ja sellanen olo, että ne oikeasti haluaa mut sinne ja odottaa sitä.
Mitähän vielä.. Ai niin, STS:ltä soitettiin ja kyseltiin mun ainevalintoja. Nyt piti valita otanko humanistisista aineista mun valinnaiset vai sitten matemaattisista. Valitsin humanistiset aineet, koska mua ei kiinnostaa kökköäkään esim. kemia (hyi, traumoja). Fysiikka nyt menettelee ja matikka myös. Ja siis itellähän on nyt lukiossa lyhyt matsku, koska en ois millään jaksanut panostaa pitkään. Noihin olis lisäksi kuulunut vielä joku tekninen piirtäminen, mutta en usko sen olleen mikään maailmaa mullistava menetys.
Päädyin siis humanistisiin, joihin kuuluu tässä tapauksessa latinan kieli, taidehistoria ja kreikan kieli. Toi latina on ihan kiva, koska sitä oon opiskellut peräti yhen kurssin nyt lukiossakin, ja melko mukavaa se oli, ja suht helpolta tuntui. Tosin ekat kurssit kyllä usein onkin aika iisejä. Luultavasti aine vaikeutuu, jos sitä rupiaa kunnolla lukemaan. Mut ihan sama. Latina on siistiä.
Ja kreikkaa mun ei vissiinkään ole pakko ottaa, koska sitä en ole lukenut aikaisemmin. Sinänsä harmi tuo, koska kreikkaa olis voinut olla jännä oppia. Ja taidehistoria mua ei kyllä kamalasti kiinnosta, mut eiköhän se alas mene. Hissasta kun kuitenkin tykkään.
Mutta ei tässä kummempia, olen vaan tosi innoissani ja mielissäni, kun perhe vastasi viimein ja koska Sandra otti yhteyttä. :)
maanantai 6. heinäkuuta 2009
sähköpostia ja ylimääräisiä yksityiskohtia
Kyllästyin odottelemaan yhteydenottoa perheeltä. Ei vaikuttanut siltä, että ne vastais lähiaikoina, joten pistin heille sähköpostin menemään, jossa kerroin vähän siitä, mitä nyt kesän aikana olen tehnyt ja liitin siihen vielä pari kuvaa musta ja mun kavereista ja perheestä.
Ja nyt toivon, että Espanjan perhe ei aattele, et oon kamalan epätoivonen tai jotain sellasta.. Ja toivon myös, että ne kässäis vinkin ja kirjottas mulle takas. Pyysin siinä postissa tyttärien sähköpostiosotteet, ja myös heitä lisäämään mut meseen/facebookkiin, jos heiltä sellaset löytyy.
Albumia en ole saanut aikaiseksi väsäillä, enkä myöskään ole jatkanut mun kielioppivihkoa. Sen sijaan oon kuluttanut aikaani katsomalla laadukkaita sarjoja kuten esim. Frendejä. Ja lenkillekin vääntäydyin. Oijj. Ja sit lueskelin läpi kaikkia STS:n nuita papereita ja valmennusoppaita ja lärpykkeitä. Kerään matkafiilistä näin etukäteen.
Vielä 9 viikkoa eli 63 päivää ennen kun pompin lentsikkaan ja kiidän pois täältä koleasta Suomesta. Espanjassa ois parasta paistaa se aurinko. Musta tuntuu, että toi mun Tickerfactoryn laskuri sekoilee jotenki. Se näyttää väärin.
Oho, taas sain jotenki jännästi selitettyä ylipitkästi ihan lyhyestikin selitettävät asiat. Hieman taitaa olla taipumusta poiketa aiheesta ja tunkee liikaa juttua näihin teksteihin. Heh, oottakaas vaan et pääsen Espanjaan, niin katotaan kuin hirveesti sieltä sit kirjoittelen.
Pero me encanta escribir. Ojalá tendré tiempo para escribir algo en España támbien. Vamos a ver. :) Jeps mut hasta luego tällä erää.
Ja nyt toivon, että Espanjan perhe ei aattele, et oon kamalan epätoivonen tai jotain sellasta.. Ja toivon myös, että ne kässäis vinkin ja kirjottas mulle takas. Pyysin siinä postissa tyttärien sähköpostiosotteet, ja myös heitä lisäämään mut meseen/facebookkiin, jos heiltä sellaset löytyy.
Albumia en ole saanut aikaiseksi väsäillä, enkä myöskään ole jatkanut mun kielioppivihkoa. Sen sijaan oon kuluttanut aikaani katsomalla laadukkaita sarjoja kuten esim. Frendejä. Ja lenkillekin vääntäydyin. Oijj. Ja sit lueskelin läpi kaikkia STS:n nuita papereita ja valmennusoppaita ja lärpykkeitä. Kerään matkafiilistä näin etukäteen.
Vielä 9 viikkoa eli 63 päivää ennen kun pompin lentsikkaan ja kiidän pois täältä koleasta Suomesta. Espanjassa ois parasta paistaa se aurinko. Musta tuntuu, että toi mun Tickerfactoryn laskuri sekoilee jotenki. Se näyttää väärin.
Oho, taas sain jotenki jännästi selitettyä ylipitkästi ihan lyhyestikin selitettävät asiat. Hieman taitaa olla taipumusta poiketa aiheesta ja tunkee liikaa juttua näihin teksteihin. Heh, oottakaas vaan et pääsen Espanjaan, niin katotaan kuin hirveesti sieltä sit kirjoittelen.
Pero me encanta escribir. Ojalá tendré tiempo para escribir algo en España támbien. Vamos a ver. :) Jeps mut hasta luego tällä erää.
keskiviikko 1. heinäkuuta 2009
Löpinää ja läpertelyä vaihtarivalmistautumisesta
Oishan se kiva, jos pikkuhiljaa alkaisi jotain sieltä perheestä kuulumaankin.. Tiiän, että lähtöön on vielä se 10 viikkoa.. oikeestaan yheksän ja kuus päivää, ja että siinä ajassa ne varmaan saattaa ehkäpä kenties jopa sitten mulle kirjoittaakin, mutta silti. Haluaisin, että ne vastaisivat NYT. Ääh.
Cieli onneksi valoi muhun vähän toivoa tuolla vaihtarifoorumilla. Hän muistutti siitä Espanjan ja lattarimaiden mañana mañana- meiningistä, ja sano, ettei vielä kannata huolestua; niille siellä mun perheessä ei välttämättä ole selvää, että oon täällä ihan täpinöissäni jo, ja vahdin herkeämättä mun sähköpostia. (Oikeesti, se vahtaaminen alkaa mennä jo vähän säälittäväksi, kun lähes tulkoon viiden minsan välein kurkkailen tuonne sähköpostiin.)
Cieli sanoi myös, että jos haluaa oikeasti saada asioita aikaan, niin paras keino on soittaa. Tarkotti varmaan ihan noin niinku yleisesti. Koska en ajatellut kyllä ruveta mun puutteellisilla espanjan taidoillani sönköttämään jotain en el teléfono.. Kauhulla kuvittelen miten seki menis.. Jotakuinki näin varmaa:
"Öö..öö.. Hola. öö... Soy Reetta.. öö y.. öö.. ahora estoy en mucho panic... apua.. öö.. no sé como..öö.. joo heippa-adios."
Ei siinä, kyllä mä espanjaa osaan yksin puhua..jotenki(esim. omassa mielessäni kuvitteellisille perheenjäsenille) mutta puhelimessa tilanne ois aivan toinen, koska kärsisin niin suuresta brain fartista (ja järkyttävästä yllätyspaniikista), että en sais mitään sanottua edes suomeksi.. Eli jätän tämän puheluidean tällä erää mieleeni muhimaan, ja katsotaan uudemman kerran asiaa sitten lähempänä lähtöä. Lupaan pistää tänne sitten kertauksen puhelusta, että kaikki saa nauraa mulle ja mun urpoudelle. :)
Ainiin, ja viime sunnuntaina (28.6) oli Kalevassa pressiteekin sivuilla mun kolumni tästä vaihtoonlähdöstä. Tuli vaan mieleen.
Alotin tässä tekemään semmoista (hienoa!!) kielioppivihkoa espanjan kielestä. Kirjotan sen hienoilla väreillä ja silleen siististi, vaikka yleensä mun käsiala on jotain aika epäilyttävän näköstä... Ne jotka tuntee mut, tietää. Mutta jos oikein keskityn ja kirjotan hitaasti, nii kyllä mä saan aikaseksi ihan ymmärrettävääkin tekstiä.
Mutta sinne vihkoon olen kuiteskin kopsannut mun (kärsineistä, kuluneista, vanhoista, rumista ja ruttuisista... ja nyt myös hiekkaisista) espanjan kirjoista kaikki kielioppiosiot. Tai no en ihan kaikkia. Vielä. Oon nyt menossa pronomineissa. Ja mullahan on se 9 viikkoa 6 päivää aikaa saada vihko valmiiksi, että ei huolta. :)
Hiekkaisuus johtuu siitä, että olen vienyt ne rannalle ja harjoittanut sellaista suurenmoista asiaa kuin "multitasking", eli olen opiskellut espanjaa samalla, kun grillailin itteäni. Eikös oo neroa? :D
Kirjasarja on muuten nimeltään Entre Amigos, jos halusitte tietää. Ite olen ainakin tykännyt siitä kovasti. Siinä on mun mielestä hyvät sanastot ja kappaleet ja tehtävät. Ja se kielioppiosuus on selkeä. Eli suosittelen espanjanlukijoille sitä. Toisaalta ei mulla muista espanjan kirjoista sitten pahemmin kokemusta olekaan, niin että lienee hiukkasen rajoittunut tää mun näkökulma. Noo jaa, kulma kun kulma..
Tuossa on kuva:
Sitten alottelin myös työstämään sellaista valokuva-albumia, jonne olen survonut kuvia musta ja mun kavereista ja perheestä ja mökistä ja kodista ja yleensäkin ottaen Suomesta. Se on ollu kivaa puuhaa, joskin pikkasen ärsyttää se albumin laatu.. Ostin sen Tiimarista, ja ihan sen takia, kun tykkäsin kansista. Siinä on sellanen perhonen. :) Mutta, ku alotin sitten laittamaan sinne niitä kuvia, niin ylläripylläri, eiköhän rupia albumi hajoamaan.
Alpumista irtoilee sivut, joten oon joutunut niitä liimailemaan sinne paremmin. Lätkin myös teippiä sinne saumoihin kiinnikkeeksi ja tursutin sitä liimaa sivujen väliin ja kirjan selkään, siis sinne sisäpuolelle.. miksi sitä nyt sitte kutsutaankaan. Ja sit istuin albumin päälle (kannet oli tietysti kiinni, jottei mun ihanaiset housut tahriintuisi) samalla, kun läpsin niitä mun valokuviani värillisille papruille ja lisäilin kaikkia koristeita niihin. Jälleen kerran: multitasking. Hyvä minä...
Lopputulos oli se, että sivut pysyy nyt joten kuten kirjassa, mut saas nähdä sitten kun ylpeenä esittelen albumiani Espanjassa kaikille. Varmasti albumi haistattaa mulle siinä vaiheessa pitkät, sanoo sopimuksen irti ja sivut tippuu yksitellen.
Mulla on ollut myös mukavia ongelmia kuvien liimaamisen kanssa. Kun olen käyttänyt joissakin kuvissa sellasta liimatikkua, mikä ei toimi kyllä yhtään. Sama ku jos yrittäs kiisselillä kiinnittää niitä, kun lähtee saman tien irti ne kuvat. Oon sitten lisäillyt sellaista läpinäkyvää teippiä kuvien reunoihin turvaamaan maksimaaliseen pysyvyyden, mutta eihän se yhtä hienolta näytä, kuin mitä ilman teippiä. Pööh.
Onneksi mulla on ollut käytettävissäni myös semmosta supertiukkaa yleisliimaa, jolla saisi saippuanki kiinnitettyä. Ei sillä, että saippuaa kukaan tahtoisi liimata, mutta kuitenki. Ja semmosta puuliimaa, mikä on ruman keltasta (myös kuivuessaan), mutta sillä saa kuitenkin kuvat pysymään paperilla.
Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin kuvani oon tilannut Ifolorilta. Koska kuvat oli digikuvia, niin ne on helppo vaan pistää netin kautta menemään. Ja parin päivän sisältä lähettämisestä kuvat ilmaantuu kotiin. Kätevää. :) www.ifolor.fi, on siis nettiosote.
Tässä pitäisi myös pikkuhiljaa ruveta suunnittelemaan jonkunlaista Suomi-esitelmää siltä varalta, että sellainen pitäisi koulussa esittää. En ole kyllä ihan varma, että pitääkö, mutta oisi sellainen varmaan ihan kätevä. Ja kun meitä on kuitenkin varoitettu siitä, että vaihto-oppilaita yleensä pyydetään semmoinen kotimaastaan väsäämään. Kaipa se on parempi, että voin täällä kotona Suomessa sen tehdä kaikessa rauhassa, kuin että sitte kovalla kiireellä Espanjassa. Tai emt, pitänee kattoa miten jaksaa.
Musta olisi kiva myös päästä yhteyksiin muiden mun kaupungin mahdollisten vaihto-oppilaiden kanssa. Siis näin niinku etukäteen. Olisi kiva tietää niitten perheistä ja kouluista yms. ja sitten olisi jo valmiiksi pari tuttua, kun vihdoin alueelle saapuu. Mut en tiiä miten heitäkin sitten löytyisi. Jos jollakin on ideoita, tähän asiaan liittyen, niin vinkkiä saa pistää.
Oivoi, vastaisipa mun perhe jo mulle..
sunnuntai 28. kesäkuuta 2009
Isäntäperhe!
Lisään tähän heti perään uuden merkinnän ja aiheena on isäntäperheeni. Perheen sain jo tuossa vähän päälle kuukausi sitten, hiukan ennen koulujen päättymistä, ja voitte varmaan kuvitella mun riemuani. Aluksi mulle soitettiin STS:ltä ja kun pääsin kotiin (olin siis just päässy koulusta ja olin pyöräilemässä, saadessani kuulla ilouutisen)löysin sähköpostistani tarkemmat tiedot.
Eli: Paikkakunta, jonne sijoitun on nimeltään Talavera de La Reina, ja se sijaitsee joku 130 km Madridista etelään päin. Perhe koostuu mun tulevasta hostpadresta, José Fransiscosta, joka on virkamies, ja madresta Rosa Maríasta,(kotiäiti) ja sit on vielä siskot, Selene ja Sandra, jotka on 17-ja 13-vuotiaat Lisäksi perheellä on koira. Oon aina halunnut koiraa, niin nyt on niin siistiä, kun pääsen perheeseen, josta semmoinen löytyy. Koira on ilmeisesti 9v sekaroituinen hauveli. Oi en jaksa odottaa!
Tuonne siis syksyllä:
Näytä suurempi kartta
Harmi, kun espanjavaihtareilla on lähdöt niin myöhään... Tai no ainakin mulla on. Kun koulu alkaa siellä päässä vasta 15 tai 16 syyskuuta. Että tulee kivasti sellanen kuukauden extraloma tässä ennen lähtöä, kun meillä päin pitäisi porhaltaa opiskeleen jo 12.8.. Itse en taida vaivautua, kun olen jo ilmoittanut reksille lähteväni vaihtoon, ja ei tuossa kuukaudessa kumminkaan ehtisi kokonaista jaksoa käydä.
Ajattelin, että ehkä voisi tenttiä joitain enkun pakollisia kursseja, niin saisin niitä alta pois. Mutta katotaan nyt miten jaksaa. Olenhan intiaaninimeltänikin Laiska Porkkana (kaikkitietävän facebookin mukaan), joten voi hyvinkin käydä niin, että vaan tsillailen ja löhöän sen lomakuukauden..Ja käyn lällättämässä kavereille, että lällislää, tepä ootte koulussa.. No ei sentään. :D
Mut nyt poikkesin hiukan aiheesta. Perheestä vielä: Olen kirjoittanut niille kaksi sähköpostia. Ekassa kiittelin heitä kovasti siitä, että he ottavat minut kotiinsa jnejne ja kyselin perheestä. Vastauksen sain parin päivän päästä, ja siinä perheen padre vastas lyhkäsesti muutamaan kysymykseen, sano että he lähettävät itestään kuvia, ja että hän pyytää tyttäriään ottamaan minuun yhteyttä. Eipä ole mitään kuulunut... Nyyh..
Ajattelin, että ehkä he odottavat minun vastaustani tuohon ja kirjoitin noin parin viikon jälkeen sitten toisen sähkärin, jossa läpertelin jotain rändömiä. Nettisanakirja on kyllä kätevä.. Mun espanjan sanavarasto on nimittäin melko suppea, vaikka sitä on tavallaan 7 kurssia nyt luettu.. No joo, peruskoulun vitoselta lähtien, ja lukiossa kurssit 5, 6 ja 7. On se niin väärin, ettei täällä tarjota espanjan kieltä pitkänä.
No tästä sähköpostista on nyt varmaan kolme viikkoa, eikä perhe ole vieläkään vastannut. Alan käydä kärsimättömäksi. Ehkä heilla ei ole tietsikkaa..
Tuleva kouluni on nimeltään I.E.S. Ribera del Tajo. Oon kuluttanut koulun nettisivut jo ihan puhki.. Apunani on toiminut jo rakkaaksi käynyt nettitranslator. GoogleMapsista oon määritellyt mun mahdollisen koulureitin, ja tulin siihen tulokseen, että se kuljetaan a)kävellen tai b)pyörällä, kun sei ole paria kilsaa kummoisempi.
Tähän mun tietoni tällä erää vielä rajoittuvat. Pitäisi pistää aluevalvojalleni postikortti (sillä ei ilmeisesti ole sähkpostia o_O), mutta en ole saanut sitä aikaiseksi. Mut onhan tässä aikaa..
~Repe
----
Eli: Paikkakunta, jonne sijoitun on nimeltään Talavera de La Reina, ja se sijaitsee joku 130 km Madridista etelään päin. Perhe koostuu mun tulevasta hostpadresta, José Fransiscosta, joka on virkamies, ja madresta Rosa Maríasta,(kotiäiti) ja sit on vielä siskot, Selene ja Sandra, jotka on 17-ja 13-vuotiaat Lisäksi perheellä on koira. Oon aina halunnut koiraa, niin nyt on niin siistiä, kun pääsen perheeseen, josta semmoinen löytyy. Koira on ilmeisesti 9v sekaroituinen hauveli. Oi en jaksa odottaa!
Tuonne siis syksyllä:
Näytä suurempi kartta
Harmi, kun espanjavaihtareilla on lähdöt niin myöhään... Tai no ainakin mulla on. Kun koulu alkaa siellä päässä vasta 15 tai 16 syyskuuta. Että tulee kivasti sellanen kuukauden extraloma tässä ennen lähtöä, kun meillä päin pitäisi porhaltaa opiskeleen jo 12.8.. Itse en taida vaivautua, kun olen jo ilmoittanut reksille lähteväni vaihtoon, ja ei tuossa kuukaudessa kumminkaan ehtisi kokonaista jaksoa käydä.
Ajattelin, että ehkä voisi tenttiä joitain enkun pakollisia kursseja, niin saisin niitä alta pois. Mutta katotaan nyt miten jaksaa. Olenhan intiaaninimeltänikin Laiska Porkkana (kaikkitietävän facebookin mukaan), joten voi hyvinkin käydä niin, että vaan tsillailen ja löhöän sen lomakuukauden..Ja käyn lällättämässä kavereille, että lällislää, tepä ootte koulussa.. No ei sentään. :D
Mut nyt poikkesin hiukan aiheesta. Perheestä vielä: Olen kirjoittanut niille kaksi sähköpostia. Ekassa kiittelin heitä kovasti siitä, että he ottavat minut kotiinsa jnejne ja kyselin perheestä. Vastauksen sain parin päivän päästä, ja siinä perheen padre vastas lyhkäsesti muutamaan kysymykseen, sano että he lähettävät itestään kuvia, ja että hän pyytää tyttäriään ottamaan minuun yhteyttä. Eipä ole mitään kuulunut... Nyyh..
Ajattelin, että ehkä he odottavat minun vastaustani tuohon ja kirjoitin noin parin viikon jälkeen sitten toisen sähkärin, jossa läpertelin jotain rändömiä. Nettisanakirja on kyllä kätevä.. Mun espanjan sanavarasto on nimittäin melko suppea, vaikka sitä on tavallaan 7 kurssia nyt luettu.. No joo, peruskoulun vitoselta lähtien, ja lukiossa kurssit 5, 6 ja 7. On se niin väärin, ettei täällä tarjota espanjan kieltä pitkänä.
No tästä sähköpostista on nyt varmaan kolme viikkoa, eikä perhe ole vieläkään vastannut. Alan käydä kärsimättömäksi. Ehkä heilla ei ole tietsikkaa..
Tuleva kouluni on nimeltään I.E.S. Ribera del Tajo. Oon kuluttanut koulun nettisivut jo ihan puhki.. Apunani on toiminut jo rakkaaksi käynyt nettitranslator. GoogleMapsista oon määritellyt mun mahdollisen koulureitin, ja tulin siihen tulokseen, että se kuljetaan a)kävellen tai b)pyörällä, kun sei ole paria kilsaa kummoisempi.
Tähän mun tietoni tällä erää vielä rajoittuvat. Pitäisi pistää aluevalvojalleni postikortti (sillä ei ilmeisesti ole sähkpostia o_O), mutta en ole saanut sitä aikaiseksi. Mut onhan tässä aikaa..
~Repe
----
Vähän pre-infoa
Heippa!
Minäkin ajattelin aloittaa tämmöisen vaihtariblogin, kun se niin monella muullakin näyttää olevan. Tykkään älyttömästi kirjoitella, ja mikäs sen mukavampaa kuin yhdistää kaksi kivaa asiaa; kirjoittaminen ja vaihtarivuosi?
Kerron näin ensialkuun pikkuisen itsestäni:
Eli, kuten tuossa ohessa jo lukee, olen 17v tyttö ja täältä Oulusta nyt kirjoittelen. Harrastuksiini kuuluu kirjoittaminen (ylläri!), satunnainen uinti ja lenkkeily, kuntonyrkkeily (paitsi nyt ollaan kesätauolla, plääh), lukeminen ja kavereitten kanssa henkaroiminen. Kilpauintia harrastin sen 7.5 vuotta, mut sitten kyllästyin, motivaatio meni ja lopetin. Nyt voin ylpeänä sitten ilmoittaa olevani ex-uimari... Viime vuoden valmensin kuitenkin uimakouluja ja antoisa homma oli. Lapset on niin kivoja. :)
Itse en ole koskaan aikaisemmin blogia rustaillut, mut toivottavasti osaan kertoilla vaihtarikuulumisiani edes jossain määrin kiinnostavasti. Kuten nimikin jo kertoo, vietän vuoden vaihto-oppilaana Espanjassa. En jaksa oottaa!
Näillä näkymin nousen lentokoneeseen 8.9.09, eli vielä on lomaa aika rutkasti jäljellä. Alunperin innostuin vaihto-oppiluudesta huomatessani pitäväni mielettömästi espanjan kielestä. Sitten meille tuli kotiin STS:n esite ja siitä se kai lähti.
Surffasin netissä ja etsin tietoa vaihtariudesta ja eri järjestöistä. Päädyin ensialkuun hakemaan AFS:n kautta, mutta niiltä loppui Espanjan paikat, ennen kuin ehdin edes haastatteluun. Joten tyydyin sitten suosiolla STS:ään, joka oli ollut toissijainen vaihtoehtoni. Ja tosi tyytyväinen olen tähän asti ollut järjestövalintaani. Toivottavasti Espanjan päässäkin toimivat sitten yhtä mallikkaasti kuin täällä koto-Suomessa.
En missään vaiheessa edes harkinnut muita kuin Espanjaa kohdemaakseni. Osasyy tähän lienee ollut se, että vanhampani ei olleet järisyttävän innostuneita siitä, että viettäisin vuoteni jossain niin kaukana kuin Etelä-Amerikka. Ja onhan noissa E.Amerikan maissa aina omat riskinsä. Lisäksi olen käynyt Meksikossa, ja vaikka tiedän, että muitakin espanjankielisiä maita löytyisi, tulin siihen tulokseen, että Espanja olisi enemmän se mun juttuni.
Ja sinne olen siis ensi syyskuussa päätymässä. Yritän tänne vaihtariblogiin aina sopivan tilaisuuden tullen päivittää kuulumisiani ja kaikenlaisia uutisia ja jutskia, mitkä liittyvät edes pikkuisen vaihtariuteen.. Onkohan toi sana.. Enivei. Toivotaan, että tätä nyt joku vaivautuu sitten lukemaan. Ja jos luet niin kommentoi!! Ja kysyä saa aina. Vastailen sitten tosi mielelläni muiden vaihtareiden tai futurevaihto-oppilaiden (ja muidenkin) kysymyksiin. Tosin nyt on vielä lähtöön aika pitkästi, että vielä tänne ei varmaankaan ilmaannu mitään sen syvällisempiä informaatioita... Mutta joo, kommentit ja uudet lukijat on tosiaan aina tervetulleita. :)
~Repe
-----------
Minäkin ajattelin aloittaa tämmöisen vaihtariblogin, kun se niin monella muullakin näyttää olevan. Tykkään älyttömästi kirjoitella, ja mikäs sen mukavampaa kuin yhdistää kaksi kivaa asiaa; kirjoittaminen ja vaihtarivuosi?
Kerron näin ensialkuun pikkuisen itsestäni:
Eli, kuten tuossa ohessa jo lukee, olen 17v tyttö ja täältä Oulusta nyt kirjoittelen. Harrastuksiini kuuluu kirjoittaminen (ylläri!), satunnainen uinti ja lenkkeily, kuntonyrkkeily (paitsi nyt ollaan kesätauolla, plääh), lukeminen ja kavereitten kanssa henkaroiminen. Kilpauintia harrastin sen 7.5 vuotta, mut sitten kyllästyin, motivaatio meni ja lopetin. Nyt voin ylpeänä sitten ilmoittaa olevani ex-uimari... Viime vuoden valmensin kuitenkin uimakouluja ja antoisa homma oli. Lapset on niin kivoja. :)
Itse en ole koskaan aikaisemmin blogia rustaillut, mut toivottavasti osaan kertoilla vaihtarikuulumisiani edes jossain määrin kiinnostavasti. Kuten nimikin jo kertoo, vietän vuoden vaihto-oppilaana Espanjassa. En jaksa oottaa!
Näillä näkymin nousen lentokoneeseen 8.9.09, eli vielä on lomaa aika rutkasti jäljellä. Alunperin innostuin vaihto-oppiluudesta huomatessani pitäväni mielettömästi espanjan kielestä. Sitten meille tuli kotiin STS:n esite ja siitä se kai lähti.
Surffasin netissä ja etsin tietoa vaihtariudesta ja eri järjestöistä. Päädyin ensialkuun hakemaan AFS:n kautta, mutta niiltä loppui Espanjan paikat, ennen kuin ehdin edes haastatteluun. Joten tyydyin sitten suosiolla STS:ään, joka oli ollut toissijainen vaihtoehtoni. Ja tosi tyytyväinen olen tähän asti ollut järjestövalintaani. Toivottavasti Espanjan päässäkin toimivat sitten yhtä mallikkaasti kuin täällä koto-Suomessa.
En missään vaiheessa edes harkinnut muita kuin Espanjaa kohdemaakseni. Osasyy tähän lienee ollut se, että vanhampani ei olleet järisyttävän innostuneita siitä, että viettäisin vuoteni jossain niin kaukana kuin Etelä-Amerikka. Ja onhan noissa E.Amerikan maissa aina omat riskinsä. Lisäksi olen käynyt Meksikossa, ja vaikka tiedän, että muitakin espanjankielisiä maita löytyisi, tulin siihen tulokseen, että Espanja olisi enemmän se mun juttuni.
Ja sinne olen siis ensi syyskuussa päätymässä. Yritän tänne vaihtariblogiin aina sopivan tilaisuuden tullen päivittää kuulumisiani ja kaikenlaisia uutisia ja jutskia, mitkä liittyvät edes pikkuisen vaihtariuteen.. Onkohan toi sana.. Enivei. Toivotaan, että tätä nyt joku vaivautuu sitten lukemaan. Ja jos luet niin kommentoi!! Ja kysyä saa aina. Vastailen sitten tosi mielelläni muiden vaihtareiden tai futurevaihto-oppilaiden (ja muidenkin) kysymyksiin. Tosin nyt on vielä lähtöön aika pitkästi, että vielä tänne ei varmaankaan ilmaannu mitään sen syvällisempiä informaatioita... Mutta joo, kommentit ja uudet lukijat on tosiaan aina tervetulleita. :)
~Repe
-----------
Tilaa:
Kommentit (Atom)
